Supon päällikkö: Nykyiset pakotteet Venäjää vastaan eivät riitä, ne pitäisi saada ulotettua yhä laajemmalle

Venäjään kohdistettuja pakotteita pitäisi Suojelupoliisin mielestä vielä tiukentaa. Suojelupoliisin päällikön Juha Marteliuksen mielestä pakotteet pitäisi saada ulotettua aiempaa paremmin sellaisiin teknologioihin, jotka auttavat Venäjää sen sodankäynnissä Ukrainassa.

Pakotteet pitäisi saada ulotettua kaikkiin sellaisiin yrityksiin, joiden kautta kriittisiä teknologioita kulkeutuu Venäjälle.

Vaikka julkisuudessa on puhuttu siitä, että suomalaisen yhteiskunnan toiminta kiinnostaa Venäjän että Kiinan tiedustelupalveluita, ei Supon näkökulmasta ole epäselvää, kumpi on suurempi uhka.

Martelius mukaan Suomen näkökulmasta ehdottomasti suurin uhka on Venäjä.

”Venäjä on Suomelle pahimmassa tapauksessa eksistentiaalinen uhka”, hän sanoo.

Jotain Venäjän muodostamasta uhasta kertoo se, että Venäjä on Supolle nykyään tärkeämpi painopiste kuin koskaan aiemmin kylmän sodan jälkeen. Marteliuksen mukaan se, että Venäjästä on yhä selkeämmin tullut Supolle tärkein painopiste, on vaikuttanut myös siihen, miten töitä nykyään Suojelupoliisissa tehdään.

Yksi ilmentymä tästä muutoksesta on se, että tiedustelun ja vastavakoilun toimintatavat ovat lähentyneet toisiaan. Marteliuksen mukaan on nimittäin olennaista, että tiedustelu ja vastavakoilu toimivat yhteistyössä keskenään.

Juha Marteliuksen mukaan se, että Venäjästä on yhä selkeämmin tullut Supolle tärkein painopiste, on vaikuttanut myös siihen, miten töitä nykyään Suojelupoliisissa tehdään. Kuva: Jaana Kankaanpää

Vaikka Kiina ei olekaan Suojelupoliisin tärkein kohde, Kiinankin toimintaa pitää seurata. Kiina nähdään tällä hetkellä Marteliuksen mukaan Venäjän hyökkäyssodan mahdollistajana. Venäjä ja Kiina tekevät yhteistyötä esimerkiksi energiakysymyksissä sekä teollisuuden saralla.

Viime aikoina Itämerellä on sattunut runsaasti erilaisia kaapelirikkoja. Lisäksi viime kesänä esimerkiksi vesilaitosten ympäristössä tehtiin havaintoja tunnistamattomista droneista.

Tästä herääkin kysymys, miltä kriittisen infrastruktuurin tilanne vaikuttaa tulevaisuudessa.

Marteliuksen mukaan merkillepantavaa on se, että Venäjän resurssit on tällä hetkellä sidottu käytännössä Ukrainaan. Länsimaihin kohdistuvalla sabotaasilla Venäjä pyrkii Marteliuksen mukaan heikentämään länsimaiden yhtenäisyyttä ja vaikuttamaan siihen, miten paljon ja millä tavoin Ukrainaa tuetaan.

Suomeen Venäjä kohdistaa jatkuvaa kybervakoilua. Kybervakoilua kohdistetaan Marteliuksen mukaan niin kriittiseen infrastruktuuriin, turvallisuusorganisaatioihin kuin myös poliittisiin päätöksentekijöihin.

Sen sijaan sellainen uhkakuva, jossa Venäjä lamauttaisi Suomessa olevaa kriittistä infrastruktuuria, ei ole Marteliuksen mukaan näköpiirissä.

”Venäjällä ei ole kykyä, koska kyvyt ovat Ukrainassa.”

Vaikka nyt tilanne onkin melko rauhallinen, ei se pysy sellaisena välttämättä tulevaisuudessa. Kun sota Ukrainassa joskus loppuu, voi muualla alkaa tapahtua.

Marteliuksen mukaan Venäjä varautuu jopa konfliktiin lännen kanssa. Tästä syystä uhka Suomea kohtaan ei siis suinkaan tulevaisuudessa vähene.

Uhkakuva, jossa Venäjä lamauttaisi Suomessa olevaa kriittistä infrastruktuuria, ei ole Suojelupoliisin mukaan näköpiirissä. Kuva: Carolina Husu

Martelius pitää turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia esimerkiksi itärajalla tapahtuvissa kysymyksissä selkeinä. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa esimerkiksi sitä, että viranomaisille pitäisi hankkia yhä enemmän yhteisesti vaikkapa työvälineitä ja järjestelmiä.

Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi teknologian hyödyntämisen kustannukset ovat kasvussa. Lisäksi Martelius pitää tärkeänä sitä, että viranomaiset vaihtavat keskenään tietoa.

Suojelupoliisin päällikön mielestä viranomaisten kesken tapahtuva tietojenvaihto on tärkeää.  Kuva: Jaana Kankaanpää