
Suojelupoliisi kehottaa kansalaisia edelleen kiinnittämään huomiota kodin reitittimiin ja älylaitteisiin, vaikka edellisen kerran se varoitti asiasta vuonna 2023 kansallisen turvallisuuden katsauksen julkaisun yhteydessä.
Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius huomauttaa, että varoitus on syytä toistaa siksi, että luultavasti melko harva osaa säätää reitittimensä asetuksia tai päivittää sitä. Ja, vaikka osaamista olisikin, ei näitä säätöjä välttämättä muisteta tehdä.
Tiedustelupalvelun päällikkö kannustaa kansalaisia kiinnittämään huomiota myös esimerkiksi siihen, millaisia tietoja itsestään jakaa vaikkapa nettiostosten yhteydessä. Harmittomaltakin tuntuvat tiedot, kuten ikä ja sukupuoli auttavat sellaisia tahoja, jotka haluavat käyttää tietoja väärin.
Toisaalta esimerkiksi someen laitettavissa ruoka- ja lomakuvissa ulkopuolista ei kiinnosta niinkään kuvan sisältö, vaan siinä olevat paikkatiedot, Martelius muistuttaa.
Monet tämän hetken myydyimmistä puhelimista ovat peräisin Kiinasta. Martelius ei kuitenkaan lähtisi kieltämään kiinalaisten kännyköiden myyntiä.
Sen sijaan hän kannustaa kansalaisia pitämään mielessä myös turvallisuusasiat, kun puhelinta tai jotain muuta elektroniikkalaitetta on hankkimassa.

Viime vuosina kiinalaiset sähköautot ovat yleistyneet Euroopassa, ja samaan aikaan esille ovat nousseet niihin liittyvät riskit.
Martelius ei halua lähteä neuvomaan kansalaisia siinä, millaisia autoja heidän pitäisi ostaa. Sen sijaan hän kannustaa kiinnittämään huomiota turvallisuusseikkoihin myös autokaupoilla.
”Pitää tiedostaa riskit”, hän sanoo.
Yrityksissä parannettavaa on Marteliuksen mukaan etenkin siinä, että niin sanottu fyysinen turvallisuus huomioitaisiin nykyistä paremmin. Fyysiseen turvallisuuteen liittyvät esimerkiksi turvakamerat ja se, keitä yrityksen tiloihin päästetään.
Supossa ollaan huolissaan pienistä toimintansa alkuvaiheessa olevista huipputeknologian yrityksistä.
Martelius arvioi, että huipputeknologian yrityksissä ei välttämättä heti toiminnan alussa ymmärretä tai osata suojata toimintaa riittävästi. Se voi haitata myös liiketoimintaa.
Martelius huomauttaa, että nyt kun Suomi on puolustusliitto Naton jäsen, muut jäsenmaat ja niiden yritykset seuraavat aiempaa tarkemmin, mitä Suomessa tehdään.