Loppusyksy on eläinkolarien ruuhka-aikaa – toimi näin, jos liikenteessä rytisee

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen tieliikenteessä sattui yhteensä 13 758 riistaonnettomuutta. Hirvieläinkolarit ovat yleisimpiä loka-marraskuussa, jolloin sattuu vakuutusyhtiö Ifin tilastojen mukaan noin puolet kaikista eläinkolareista.

Ifin mukaan tilastollisesti synkin yksittäinen viikko on marraskuun loppupuolella oleva viikko 47. Tällöin eläinkolarin riski on Ifin mukaan lähes kaksi kertaa keskimääräistä suurempi.

”Eläinten liikkumisen lisäksi tämä liittyy todennäköisesti sääolosuhteisiin. Marraskuun loppupuolella valoisa aika on lyhyt ja tyypillisesti lumettomuus pahentaa pimeyttä”, ajoneuvovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson kertoo Ifin tiedotteessa.

Johanssonin mukaan törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti.

Tehokkain keino onnettomuusriskin pienentämiseen ja mahdollisen kolarin seurausten minimointiin on ajonopeuden laskeminen.

”Hirvikolarien henkilövahingot johtuvat hirven suuresta koosta ja siitä, että törmäyksessä eläin kaatuu helposti auton päälle ja tuulilasin läpi. Autoista merkittävä osa päätyy lunastukseen”, Johanna Johansson kommentoi tiedotteessa.

If luettelee hirvikolarin riskin vähentämisen keinoiksi ajonopeuden laskemisen lisäksi kaukovalojen käyttämistä mahdollisuuksien mukaan, tien pientareiden tavallista aktiivisempaa tarkkailua etenkin kohdissa joissa hirviaita loppuu tai alkaa. Vauhtia myös kannattaa hidastaa, jos havaitsee tien reunassa metsästäjiä tai muuta poikkeavaa, ja lisäksi ajovalojen kunnosta kannattaa huolehtia.

Hirvivaara on syytä ottaa tosissaan. Kuva: Kimmo Haimi

Jos hirvieläinonnettomuus sattuu, Suomen riistakeskuksen mukaan tärkeää on varoittaa muuta liikennettä, huolehtia loukkaantuneista taitojen mukaan, soittaa hätänumeroon, ilmoittaa kolaripaikka tarkasti ja merkitä kolaripaikka.

Suomen riistakeskuksen tiedotteessa painotetaan 112 Suomi -mobiilisovelluksen hyödyllisyyttä, sillä sen avulla hätäkeskus saa tietoonsa soittajan tarkan sijainnin. Tämä auttaa myös suurriistavirka-avun (SRVA) paikalle löytämistä.

”Soitto käynnistää tapahtumaketjun, jonka päätteeksi SRVA käy noutamassa kuolleen eläimen tai käynnistää loukkaantuneen eläimen jäljestyksen”, riistasuunnittelija Reima Laaja Suomen riistakeskuksesta kertoo tiedotteessa.

SRVA:n toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin antamalla virka-apupyynnöllä.

”Käytännön toimijoita ovat alueen metsästysseurat, kokeneet suurriistan metsästäjät sekä koulutetut koiranohjaajat ja koirat”, Reima Laaja kertoo.

Kolaripaikka tulee merkitä riistaonnettomuusmerkillä tai muulla tarvikkeella kuten muovipussilla. Merkki asetetaan kohtaan, jossa onnettomuudessa kuollut eläin on tai josta loukkaantunut eläin on kadonnut metsään. Jos eläin on kadonnut metsään, sidotaan merkki sille puolelle tietä, minne eläin katosi.