Ministeri Strand: Postin murrosta seurattava tarkalla silmällä
Tuore eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) käyttäisi kansallista pelivaraa, kun EU:n direktiivejä otetaan käyttöön Suomessa.Tilaajalle
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Stran (r.) luovuttaa lähiaikoina avaimet Vaasan kaupungin hallintotaloon. Hän luopuu Vaasan kaupunginvaltuuston sekä Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajan toimista. Kuva: Johannes TervoRKP:n vaasalainen kansanedustaja Joakim Strand , 41, otti pari viikkoa sitten hoitoonsa eurooppa- ja omistajaohjausministerin salkun.
Vaihto puolueessa tehtiin, kun edeltäjä Anders Adlercreutz siirtyi opetusministeriksi Anna-Maja Henrikssonin meppivalinnnan seurauksena.
Ekonomin ja juristin koulutuksen saaneen Strandin vastuulla ovat valtioneuvoston kansliassa ne Euroopan unioniin liittyvät asiat, jotka eivät kuulu pääministerille. Hän toimii muun muassa Suomen edustajana EU:n yleisten asioiden neuvostossa.
Strand pitää tärkeänä huomata kansalliset näkökohdat EU-direktiivien valmistelussa ja toteutuksessa.
”Hallitusohjelmassa puhutaan siitä, että EU-sääntelyssä pitäisi välttää turhaa Suomi-lisää. Kyllä järjen käyttö on sallittua.”
Strandin mielestä on olemassa se riski, että jos direktiivin päälle laitetaan vielä Suomi-lisää.
”Jos joku Italia ottaa samasta direktiivistä maalaisjärjen pois, Suomen ero suhteessa muihin kasvaa suureksi.”
”Aina kannattaa käyttää se kansallinen pelivara, mikä on. Unionin tulee olla iso isoissa asioissa, pieni pienissä asioissa.”
EU:n piikkiin laitetaan Strandin mukaan virkamieskunnassa joskus sellaista, mikä olisi itse hoidettavissa.
”Täällä rannikolla on vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, miksi Ahvenanmaalla ja Ruotsissa merimetso-ongelmaa voidaan hoitaa toisin kuin täällä, samaa EU-aluetta kun ollaan.”
Tuore ministeri ei tartu Mika Aaltolan MT:n haastattelussa esittämään Unkarin tapaan, että joskus on mahdollista kävellä ulos EU-päätöksenteosta ja antaa direktiivin mennä läpi.
”Olen saanut siitä palautetta kansanedustaja-aikana vuosien mittaan.”
Valtion kokonaan tai osittain omistaman 73 yhtiön omistajaohjaus on tuoreen ministerin toinen päätyö.
Yksi kokonaan valtion omistama yhtiö on Posti Group, jonka palvelut ovat olleet pitkään suurennuslasin alla.
Aiemmasta postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttiin kolmepäiväiseen keräilyyn ja jakeluun viime lokakuussa.
Sanomalehtien viisipäiväiseen jakeluun on voimassa erillinen mediatuki vuoteen 2029 asti.
Tuleeko postinjakelusta palautetta kansalaisilta?
”Olen saanut siitä palautetta kansanedustaja-aikana vuosien mittaan”, Strand myöntää.
Hän ei tuoreeltaan kommentoi postinjakelun tilannetta, mutta sanoo sen liittyvän laajaan murrokseen ja kehitykseen, jossa perinteinen Posti on muuttumassa moderniksi logistiikkayhtiöksi.
”Siinä yhteydessä tapahtuu paljon kaikenlaista, jota valtion on syytä seurata tarkalla silmällä.”
Valtio voi vaikuttaa Strandin mukaan yhtiöiden henkilövalintoihin niiden yhtiökokousten kautta, minkä lisäksi käydään myös aktiivista keskustelua yhtiöiden operatiivisen johdon kanssa.
”Tässä tulee tarkastella taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kokonaistulosta, mikä elää ajassa.”
Strand ei tarkenna sitä, miten postin tulisi tasapainotella liiketuloksen ja palvelulaitoksen välillä.
”Kaikella informaation hallintaan ja jakeluun liittyvällä on sananvapauden ja yleissivistyksen kannalta suuri merkitys demokratian toteutumiselle.”
Tulevaisuudessa Postin liiketoimintamallit ja kanavat voivat poiketa nykyisestä.
”Tulen perehtymään valtionyhtiöiden toimintaan tarkemmin syksyllä, jolloin myös tapaan tärkeimpien yhtiöiden johtoa. Niiden operatiivinen johto vastaa yhtiöiden toiminnasta.”
Valtio sai yhtiöomistuksistaan omaisuustuloja yhteensä 1,6 miljardia euroa vuonna 2023. Omistusten arvo on noin 37 miljardia euroa.
Hallitusohjelmassa mainittu noin neljän miljardin euron investointiohjelma on tarkoitus rahoittaa pääosin liikelaitosten tuloutuksilla ja yritysjärjestelyillä.
Valtionyhtiöiden tarkkoja myyntiaikeita Strand ei lähde kommentoimaan.
Ei myöskään sitä, oliko esimerkiksi paljon porua aiheuttanut Kemiran lannoiteyksikön myynti norjalaiselle Yaralle vuonna 2007 hyvä esimerkki huonosta kaupasta.
”Vienti ja teollinen jalostusarvo syntyvät kuitenkin muualla Suomessa.”
Strand on huolissaan Suomen pärjäämisestä maailmassa, jossa USA ja Euroopan maat voivat maksaa puhtaan energian siirtymätukia omilleen miljardiluokassa. Vastaavaan ei meillä ole varaa.
”Uskon silti, että ensimmäinen akkuarvoketjuun lukeutuva tehdasinvestointi on pystyssä 2–3 vuodessa Vaasassa. Ensimmäinen ympäristölupa on jo saatu.”
Suomi on Strandin mukaan alueidensa summa, minkä takia esimerkiksi maakuntakenttien lentoliikennettä ei saisi lopettaa. Kokkolan kenttää tarvitaan vientiyritysten ulkomaille suuntautuvaan yhteydenpitoon.
Maakuntien ja maakuntien lentoyhteyksien puolestapuhujaksi itsensä lukeva Strand sanoo, että ministeriöt ja pääkonttorit pysyvät jatkossakin Helsingissä.
”Vienti ja teollinen jalostusarvo syntyvät kuitenkin muualla Suomessa. Sitä varten tarvitaan naapurimaittemme tavoin toimivia lentoyhteyksiä maakuntiin.”
- Osaston luetuimmat
