”Meillä on liikenteessä oikeasti ongelma” – turhalta tuntuva pyörien jälkikiristys vähentää vaurio- ja onnettomuusriskiä
Autoliiton Teppo Vesalainen kertoo, kuinka jälkikiristys tehdään oikein.Tilaajalle
Jälkikiristys pitäisi tehdä renkaiden vaihdosta noin 150–200 kilometrin ajon jälkeen. Kuva: Jarkko SirkiäRenkaiden jälkikiristys voi tuntua turhanpäiväiseltä hössötykseltä, mutta Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen jaksaa puhua sen tärkeydestä.
Jälkikiristyksellä varmistetaan, että vaihdon jälkeen pyörä ei irtoa.
”Viime keväänä rengassesongin aikaan liikuin pääkaupunkiseudulla. Yhteen viikonloppuun matkani varrelle osui kolme autoa, joista pyörä oli irronnut. Autoliittoon tulee joka kevät ja syksy kyselyjä, kenellä on vastuu irronneesta pyörästä.”
Vesalainen sanoo usein saavansa palautetta tai lukevansa siitä, kuinka kommentoijalla on takana miljoona kilometriä ja kymmeniä vuosia autolla ilman pyörän irtoamista, vaikka jälkikiristyksiä ei ole koskaan tehtykään.
”Hyvä niin, mutta jos sitten yhdellä kerralla pultit tai mutterit ovatkin löystyneet ja jälkikiristys estää pyörän irtoamisen, niin tämä pieni vaiva on kannattanut. Nämä kommentit vaan osoittavat, että meillä on liikenteessä oikeasti ongelma.”
Vesalainen jakaa renkaan kiristämisen kahteen vaiheeseen, varsinaisen vaihdon yhteydessä tehtävään kiristykseen ja jälkikiristykseen.
Aloitetaan renkaan vaihdosta. Vesalainen korostaa yleistä puhtautta. On vanteissa sitten pultit tai mutterit, niiden kierteisiin tai kartioon ei saa päästä esimerkiksi hiekkaa. Sama koskee vanteita, erityisesti keskiosan laippaa, joka kiristyy pyörännapaa vasten.
Ennen vaihtotyöhön ryhtymistä on syytä varmistaa, että käytössä ovat oikeat, juuri kyseiseen vanteeseen tarkoitetut pultit tai mutterit.
”Jos kesä- ja talvipyörissä on erilaiset vanteet, saattavat myös pultit olla erilaiset.”
Vesalainen suosittelee kiertämään pultit tai mutterit ensin käsin niin pitkälle kuin ne menevät. Myös pulttien järjestyksellä on väliä: vierekkäisten pulttien sijaan pitää asentaa aina vanteen keskireiän eri puolilla olevat pultit tai mutterit peräkkäin, jotta pyörä kiristyy varmasti oikein.
Kun sormivoimat loppuvat, voi vaihtaa ristikkoavaimeen.
”Ristikkoavaimella kiristellään järkevään kireyteen mitenkään repimättä. Myös tämä kiristys tehdään ristiin eli vanteen keskireiän eri puolilla olevat pultit tai mutterit kiristetään peräkkäin. Kun kaikki pultit tai mutterit on käyty läpi, auto lasketaan alas tunkilta.”
Sen jälkeen vuorossa on lopullinen kiristys momenttiavaimella. Oikea momentti lukee auton käyttöohjeessa tai sitä voi kysyä esimerkiksi merkkikorjaamolta.
”Pultin tai mutterin pitää olla tässä vaiheessa sen verran löysä, että se pyörii vielä momenttiavaimella kiristettäessä. Näin varmistetaan, että pultti tai mutteri kiristyy haluttuun kireyteen. Kiristysliikkeen pitää olla tasainen siihen asti, että momenttiavain naksahtaa. Merkkiäänen jälkeen kiristys on lopetettava heti.”
Kiristysliikkeen pitää olla tasainen siihen asti, että momenttiavain naksahtaa.
Myös momenttiavaimella kiristetään peräkkäin vanteen keskireiän eri puolilla olevat pultit tai mutterit. Ei liian löysälle, eikä liian kireälle. Turhan tiukkaan vedetty pultti tai mutteri on vaikea avata tien poskessa tai seuraavassa kausivaihdossa. Pahimmassa tapauksessa ylikireys hajottaa pultin tai vanteen.
Aika moni käyttää pulttipyssyä. Vesalainen itsekin käyttää sellaista usein pyöränpulttien irrotuksessa, mutta kiristyksen hän tekee käsin.
Jälkikiristys pitäisi tehdä renkaiden vaihdosta noin 150–200 kilometrin ajon jälkeen. Vesalainen suosittaa tekemään jälkikiristyksen vannetyypistä riippumatta, vaikka yleisemmin suositus koskee alumiinivanteita.
Jälkikiristyksen tarkoituksena on varmistaa pyörän kiinnitys. On mahdollista, että vaihdon yhteydessä vanteen ja pyörännavan väliin on jäänyt vaikka hiekanmuruja, jotka sitten ajossa jauhautuvat ja putoavat pois löystyttäen pultteja tai muttereita.
Jälkikiristys ei edellytä auton nostamista. Työhön tarvitaan kaksi työkalua, ristikkoavain ja momenttiavain.
Jälkikiristys ei edellytä auton nostamista.
”Ristikkoavaimella pulttia tai mutteria avataan yksi kerrallaan vajaa neljänneskierros ja sitten momenttiavaimella kiristetään se saman tien oikeaan kireyteen. Tämä toistetaan yksitellen jokaiselle pultille tai mutterille. Kiristystä edeltävällä löysäämisellä varmistetaan, että momenttiavaimella saadaan lopulta varmasti oikea kireys.”
”Levossa oleva pultti tai mutteri tarvitsee pyörähtääkseen enemmän voimaa kuin valmiiksi pyörivä. Samalla tulee varmistettua, että rengasliikkeessä pulttipyssyllä usein liian kireälle vedetyt pultit tai mutterit saadaan oikeaan kireyteen.”
Vesalainen muistuttaa vielä, että momenttiavaimella ei avata pultteja.
”Sillä kiristetään. Se on tarkkuustyökalu.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
