HKScan alentaa vuoden 2022 taloudellista ohjeistusta. Yhtiön hallitus alensi tulosohjeistustaan: liiketuloksen arvioidaan laskevan vertailuvuodesta, mutta pysyvän voitollisena.
HKScanin pitää löytää tie kannattavaan liiketoimintaan: ”Emme määrittele itseämme kriisiyhtiöksi. Tietyt mittarit ovat tiukoilla”
HKScanin tulosvaroitus ei tullut aivan puskista. Yhtiön rahavirtatulos kääntyi jyrkkään alamäkeen jo viime vuoden lopulla. Tammi–kesäkuussa liiketoiminnan rahavirta oli 12 miljoonaa euroa miinuksella.Tilaajalle
”Meillä on resursseja uudistua monipuoliseksi ruokataloksi”, vakuutti MT:lle HKScanin hallituksen puheenjohtaja Reijo Kiskola. Kuva: Markku VuorikariKassavirran heikkeneminen ennustaa vaikeuksia. Elintarvikekonserni HKScanilla nuo vaikeudet alkoivat jo viime vuoden lopulla – uudestaan.
”Kassavirta on meille yksi tärkeimmistä mittareista. Pyrimme kääntämään kassavirran positiiviseksi, riittävällä suuruudella”, HKScanin hallituksen puheenjohtaja Reijo Kiskola kommentoi Maaseudun Tulevaisuudelle.
Tammi–kesäkuun osavuosikatsauksen mukaan yhtiön kuuden kuukauden kassavirta oli 12,1 miljoonaa euroa miinuksella, kun se vielä vuosi sitten vastaavana aikana oli yli 28 miljoonaa euroa posiiivinen.
Yhtiön vertailukelpoinen kuuden kuukauden liiketulos oli tappiolla 7 miljoonaa euroa (2021, 1–6: -0,5 milj. euroa).
HKScan on nostanut tuotteidensa hintoja viime vuodesta saakka, kun inflaation ja tuotantokustannusten myötä lihan hankinta ja alkutuotanto ovat kallistuneet.
Nouseva inflaatio, kallistuva ruoka ja kuluttajien epävarmuus ovat paha yhtälö loppuvuonna ja ensi talvena. Eritoten Baltian markkinoilla inflaatio on kurittanut HKScania. Virossa elokuun inflaatio nousi jo 25 prosenttiin.
Kiskolan mukaan toimintaympäristön muutos, sen nopeus ja koko inflaatiokehitys tuotantopanosten osalta on valtavan iso:
”Kaikkiin niin suuriin muutoksiin ei osattu varautua riittävän tarkasti. Energia on suurin tekijä, joka syö kannattavuutta voimakkaasti”, perusteli Reijo Kiskola tekijöitä, jotka panivat yhtiön antamaan tulosvaroituksen.
HKScan alentaa vuoden 2022 taloudellista ohjeistusta. Yhtiön hallitus alensi tulosohjeistustaan: liiketuloksen arvioidaan laskevan vertailuvuodesta, mutta pysyvän voitollisena.
Koko vuoden tuloskehitykseen vaikuttaa merkittävästi kansainvälisen liha- ja viljamarkkinan kehitys.
HKScanin aikaisempi ohjeistus vuodelle 2022 oli julkaistu 10. helmikuuta.
Yhtiön toimitusjohtajana helmikuussa 2019 aloittanut Tero Hemmilä jättää HKScanin toimitusjohtajan tehtävät välittömästi – yhtiön hallituksen tiedotteen mukaisesti ”yhteisellä sopimuksella”. Yhtiö on käynnistänyt uuden toimitusjohtajan haun.
HKScanin hallitus nimitti väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Juha Ruoholan, joka on yhtiön johtoryhmän jäsen sekä toiminut Baltian liiketoimintayksiköstä, Puolan liiketoiminnasta sekä konsernin viennistä ja tuonnista vastaavana johtajana.
HKScan on vaihtanut toimitusjohtajiaan suhteellisen tiuhaan. Hemmilän edeltäjä Jari Latvanen toimi lihatalon johdossa vuodet 2016–2018. Hänen edeltäjänsä oli Hannu Kottonen, 2012–2016. Kottonen peri toimitusjohtajuuden Matti Perkonojalta (2009–2012).
“Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitetyllä Juha Ruoholalla on monipuolinen ja kansainvälinen osaaminen toimialalta, mikä tukee erinomaisesti HKScanin toimenpiteitä yhtiön kannattavuuden merkittäväksi parantamiseksi”, Kiskola perustelee Ruoholan nimitystä yhtiön va. toimitusjohtajaksi.
Ruoholalla on monipuolinen tausta elintarviketeollisuuden eri yhtiöissä. HKScanissa hän on työskennellyt yhteensä neljä vuotta
Ruoholan tehtävänä on kääntää HKScan kannattavaksi lihataloksi. Kiskolan mukaan nyt tarvittiin nopeita ja vaativia toimenpiteitä – ja johdon vaihdosta.
Onko edessä uusia kustannusleikkauksia tehtaissa ja henkilöstöleikkauksia?
Kiskola ei halunnut ”tässä tilanteessa ottaa kantaa siihen, mitä toimenpiteitä tarvitaan”.
HKScanin taserakenne on kasvaneen velkaantuneisuuden myötä suhteellisen heikko.
”Velkaantuneisuus on korkealla tasolla. Sitä pyritään vahvistamaan saamalla yhtiö kannattavaksi”, Kiskola toteaa.
Onko HKScan kriisiyhtiö, hallituksen puheenjohtaja Reijo Kiskola?
”Ei, emme määrittele itseämme kriisiyhtiöksi. Tietyt mittarit ovat tiukoilla taserakenteen ja kannattavuuden osalta.”
Lisäpääomien hankinta omistajilta ei hänen mukaansa ole tällä hetkellä keskusteluissa. HKScan haki lisäpääomia osakeannilla yhtiön omistajilta viimeksi keväällä 2019.
HKScanilla oli korollista nettovelkaa kesäkuun lopussa 346,3 miljoonaa euroa. Yhtiön nettovelkaantumisaste nousi 109,6 prosenttiin. Vuotta aiemmin nettovelkaantumisaste oli 92,8 prosenttia. Tunnusluku mittaa yrityksen korollisen nettovelan ja oman pääoman suhdetta.
HKScan laski syyskuussa 2017 liikkeeseen 135,0 miljoonan euron 2,625 prosentin kiinteäkorkoisen, vakuudettoman ja senioriehtoisen joukkovelkakirjalainan. Sen maksamatta oleva määrä 39 516 000 euroa erääntyy syyskuussa 2022 ja HKScan sopi kesäkuussa 2022 uudesta 39,5 miljoonan euron vakuudettomasta pankkilainasta jvk-lainan takaisinmaksamiseksi.
HKScanin Turnaround-kannattavuusohjelma päättyi viime vuoden lopussa. Kolmivuotisen ohjelman aikana yhtiö paransi vertailukelpoista liiketulostaan kumulatiivisesti noin 61 miljoonaa euroa.
Kustannussäästöjen perkuu jatkui keväällä Rauman ja Euran siipikarjatuotteiden tehtaissa. Kiskolan mukaan Rauman tehdas toimii nyt ”varsin mallikkaasti”, vaikka ”säätämistä ja tekemistä on tehtaassa kuin tehtaassa”.
Tarkemmin Kiskola ei tehdaskohtaisia toimenpiteitä halunnut avata. Rauman siipikarjatehtalla on kuitenkin menty hyvin eteenpäin siitä, missä yhtiö oli vielä kolme vuotta sitten.
HKScan tehostaa ja säästää kustannuksissaan ‒ ”Rauman-tehtaan kannattavuus ei ole vielä kohdillaan”
- Osaston luetuimmat
