Laidunnettava lohko vaihtuu tiheään tahtiin Hiiemäen tilalla. Noin 40 prosenttia kasvustosta halutaan jättää jäljelle, jotta se pidättäisi kosteutta ja uusiutuisi tehokkasti. Kuva: Vikke Schildt
Virolaiset ohittivat isot lihatalot ja ottivat ketjun omiin käsiinsä, naudanlihan hinnat nousivat välittömästi — nyt lihasta maksetaan viikon hinnan mukaan
Viron nautasektorin on muokkautunut viime vuosikymmenen ajan palvelemaan vientiä. Veturina toimii länsieurooppalaisten mieltymys luomulihaan.TilaajallePärnumaa
Kotitilallaan haastateltu Marko Hiiemäe ollut osaltaan vaikuttamassa viennin käynnistymiseen. Tallinnassa ja Lontoossa aiemmin asunut Hiiemäe päätti muuttaa takaisin synnyinseudulleen ja aloittaa jalostuskarjan kasvattamisen vuonna 2015. Kuva: Heidi KohtalaVirossa kiinnostus lihakarjan kasvattamiseen on ollut kovassa nousussa viimeiset kymmenen vuotta. Maan tilastopalvelun mukaan lihanautojen määrä on yli kaksinkertaistunut tänä aikana.
Vaikka viimeisen vuoden aikana kasvu onkin hidastunut, yli puolet naudalihan kokonaistuotannosta menee edelleen vientiin.
Etelänaapurin vientivetoiset markkinat ohjaavat tuotantoa kohti korkeimpia katteita. Lopputuloksena yli puolet koko maan karjasta on luomua. Luomulihaa myydään muualle Eurooppaan — erityisesti Saksaan, missä kysyntää ja maksuhalukkuutta riittää.
Kotitilallaan haastatellun Marko Hiiemäen jalostuskarja on sekin tästä johtuen luomussa. Ravintola-alalla yrittäjäuransa aloittanut Hiiemäe tuntee maan naudanlihasektorin paremmin kuin moni muu. Hän tuottaa samaan aikaan jalostuskarjaa, suoramyy oman tilansa lihaa ja istuu lihajalostamon hallituksessa.
Hiiemäen edustama, Haapsalussa sijaitseva tehdas on hänen mukaansa maan suurin luomunaudanlihan ja riistalihan ostaja. Tehdas tuottaa riistalihaa Linnamäe-tuotemerkin ja naudanlihaa Liivimaa Lihaveis -merkin alla. Yhtiön laitoksissa tehdään leikkuuta ja jalostusta. Teurastus on sen sijaan ulkoistettu.
Isäntä kertoo viime vuosien muuttaneen koko naudalihan arvoketjun.
”Aiemmin markkinat olivat hyvin jähmeät. Hinnat olivat sovittu puoleksi vuodeksi eteenpäin ja niitä määrittivät suuret yhtiöt kuten HKScan.”
Viron lihanjalostajat näkivät kuitenkin markkinaraon viennissä, kun korona tuli ja muutti kysyntää.
”Yhtäkkiä ihmiset siirtyivät kokkaamaan kotiin, jolloin he olivat tietoisia syömästään lihasta. Tämä sai heidät miettimään valintojaan ja ostamaan parempia tuotteita”, Hiiemäe kuvailee.
Lopputuloksena luomulihan ja nurmella ruokitun naudanlihan (ns. grass-fed beef) kysyntä nousi kohisten läpi Euroopan. Yhtäkkiä pitkälle tulevaisuuteen sidotut hinnat eivät enää vastanneet lihan oikeaa arvoa. Pienemmät jalostusyhtiöt korjasivat tämän ottamalla ohjat omiin käsiinsä.
”Päätimme leikata omasta hankinnastamme turhat välikädet pois. Menimme suoraan teurastamoille ja selvitimme heidän hankintakustannuksensa, mikä oli aina korkeampi kuin tuottajan saama hinta. Aloimme siitä eteenpäin ostaa eläimiä suoraan tuottajalta ja teurastuttaa ne itse vientiä varten”, Hiiemäe kertoo.
Tämän seurauksena koko Viron nautasektorin hinnoittelu alkoi seurata vientihintoja. Siitä eteenpäin myös muiden jalostusyhtiöiden on täytynyt kilpailla samoista ruhoista samoin hinnoin.
”Kaikki hinnat nousivat välittömästi. Aikasemmin halvemmista ruhoista sai 2,50—2,80 euroa kilolta. Tällä hetkellä niidenkin hinta on noin 4,50.”
Kun tuottaja soittaa myydäkseen eläimiä, hinta annetaan silloiseen vientihintaan sidottuna. Hinta vaihtuu viikosta toiseen.
Hiiemäe kertoo vahvan kysynnän perustuvan vauraiden maiden kuluttajien maksuhalukkuuteen. Luomusta ollaan hänen mukaansa valmiita maksamaan.
”Virosta halutaan ostaa lihaa, koska ostajat pystyvät myymään sen vielä kalliimmalla kotimaassaan. Se ei ole sitä monimutkaisempaa. Ilman luomutuotantoa emme kuitenkaan pystyisi tähän”, Hiiemäe muistuttaa.
Isännän mukaan vienti ei ole hänen tilalleen eikä hänen edustamalleen lihanjalostajalle kaikki kaikessa. Tulevaisuuden tavoitteena on myydä laadukasta lihaa lähelle, eli Viroon.
Sama ajatus pätee hänen jalostuskarjaan keskittyneellä maatilallaan.
”Tarkoituksena on tuottaa hyvää geneettistä materiaalia Viron tarpeisiin. Tätä kun ei ole aikaisemmin ollut saatavilla, vaan eläimiä piti ostaa Ranskasta ja Saksasta.”
Tilan noin 90-päinen, lähinnä limousine-rotuinen karja on sekin luonnollisesti luomussa. Hiiemäe kertoo eläimiensä pärjäävän hyvin päiväkasvussa, jota testataan kontrolloidusti Viron valtion omistamalla tilalla. Siellä eläimiä ruokitaan samalla tavalla kuuden kuukauden ajan, minkä jälkeen ne huutokaupataan.
Jalostuskarjan pito ja maatalous eivät aina olleet Hiiemäen intohimo. Taustalla oli halu kasvattaa lapset maaseudulla, kun perheen perustaminen tuli ajankohtaiseksi.
Tilan tuotantosuunta valikoitui kannattavuusnäkymistä johtuen, sillä hänen aloittaessaan jalostuspuolella ei ollut paljoa kilpailua. Luomutuotanto valikoitui ympäristöyställisyyden ja vientipotentiaalin myötä.
Jalostuskarjan tuottaminen on lähtenyt isännän mukaan sujumaan sitkeällä yrittämisellä, vaikka alalle lähdettiinkin ilman aiempaa osaamista.
”Virosta ei löydy tältä alalta historiallista kokemusta, joten emme voi sanoa osaavamme asioita perinpohjin. Toivon kuitenkin, että pitkän ajan päästä lapseni tai ehkä lapsenlapseni pystyvät sanomaan olevansa alan asiantuntijoita,” Hiiemäe pohtii.
Lue myös:
Nauta- ja porsastilat tekevät raskasta tappiota, hinnat eivät kata edes muuttuvia kustannuksia
- Osaston luetuimmat
