Lukijalta: Lisäleikkaukset ikääntyneiden ja muistisairaiden palveluista johtavat kriisiin

Hallituksen kehysriihessä etsitään ratkaisuja kansalaisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden turvaamiseksi. Taustakeskusteluissa on linjattu merkittävistä säästötarpeista, jotka kohdistuvat myös ikääntyneiden palveluihin.

Pitkäikäisyyden lisääntyminen on yksi suomalaisen yhteiskunnan menestystarinoista. Saamme elää yhä vanhemmiksi, koska elinolomme ovat parantuneet ja lääketiede on kehittynyt. On ristiriitaista, että suuri saavutus näyttäytyy ensisijaisesti yhteiskunnan kestävyysongelmana.

Ikääntyneiden ympärivuorokautisesta hoivasta leikkaaminen on inhimillisesti ja taloudellisesti kestämätöntä, kun siitä on jo tällä hetkellä pulaa. Yhteisöllinen asuminen ei korvaa hoivaa, vaan täydentää sitä. Yksin tai läheisen kanssa kotona asuva muistisairas tarvitsee oikea-aikaisia ja toimintakykyä tukevia palveluita, kuten viikoittaista päivätoimintaa. Kotona asumista tukevilla palveluilla on läheisen jaksamiselle ratkaiseva merkitys.

Jos todellisiin palvelutarpeisiin ei vastata, riskinä on, että kustannukset joka tapauksessa syntyvät muualle, esimerkiksi päivystys- tai pelastustoimeen ja omaisten sairauskuluihin. Kun hallitus aikoo kohdistaa myös järjestötoimintaan merkittäviä avustusleikkauksia, olemme riskissä ajautua tilanteeseen, jossa ihmiset jäävät muistisairauden tai muiden palvelutarpeidensa kanssa kokonaan ilman tukea.

Ikääntyneiden palvelujärjestelmää tulee kehittää ja toimintatapoja tarkastella innovatiivisesti. Järjestöillä on palveluketjuissa ja kehittämisessä tärkeä rooli, jota ei pidä hukata.

Jenni Kulmala

gerontologian professori

puheenjohtaja

Katariina Suomu

toiminnanjohtaja

Muistiliitto