Pekka Toveri (kok.) lisäisi sotilaiden päätösvaltaa siinä, kun päätetään voiman käytöstä ilmatilan loukkausten yhteydessä. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES
Pekka Toverilla on keino, jolla Venäjä lopettaa rajauhittelunsa
Putin sotkee hybridivaikuttamisellaan eurooppalaisten poliitikkojen pasmat. Se on entisen sotilaan suurin huoli.Bryssel
Kokoomusmeppi Pekka Toveri perää EU-johtajilta strategisempaa ajattelua. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESSuomalainen kokoomusmeppi, evp. kenraali Pekka Toveri siirtyi itse sotilasuran jälkeen politiikkaan. Nyt kun Venäjän uhka Euroopassa kasvaa ja jotain pitäisi tehdä, hän moittii länsimaisia poliitikkoja ”lyhytnäköisiksi ja selkärangattomiksi”.
”Tiedän, mistä puhun. Olen yksi heistä”, Toveri sanoo MT:n haastattelussa Brysselissä.
Venäjä toimii hänen mukaansa koko ajan sodan ja rauhan välisellä harmaalla alueella ja työntää ilmatilan loukkauksilla ”uutta normaalia” entistä häikäilemättömämmin kohti sotaa.
”Jokaisesta ilmatilan loukkauksesta pitäisi lähettää kymmenen miljardia Venäjän jäädytettyjä varoja lyhentämättömänä Ukrainaan.”
”Me sanomme, että hienosti menee, koska emme anna tilanteen eskaloitua. Venäläiset taas pitävät meitä pelleinä, koska emme tee mitään”, Toveri ruoskii EU-johtajia.
”Se menee vähän liian kovaksi, jos kaikki mikä liikkuu ilmassa ammutaan alas. Venäjän talous on se, mihin meidän pitää vaikuttaa nopeammin ja tehokkaammin”, hän jatkaa.
Toverin mukaan erityisesti Kiinaan kohdistettavat pakotteet ovat nyt tärkeitä, koska Euroopassa lennätettäviä venäläisiä lennokkeja tehdään kiinalaisten tuella.
”Ja jokaisesta ilmatilan loukkauksesta pitäisi lähettää kymmenen miljardia Venäjän jäädytettyjä varoja lyhentämättömänä Ukrainaan”, Toveri lataa.
Hänen mukaansa on olemassa myös poliittinen ratkaisu, jolla Venäjän rajauhittelu saataisiin loppumaan.
”Naton nykyinen ilmatilan valvontaoperaatio olisi muutettava ilmatilan puolustusoperaatioksi. Sillä päätös voimankäytöstä delegoidaan poliitikoilta sotilaille”, Toveri linjaa.
”Esimerkiksi Viron ilmatilan loukkauksessa Italian pääministeri Giorgia Melonin olisi pitänyt tehdä nopeasti päätös koneiden alas ampumisesta. Se tuskin olisi onnistunut”, hän jatkaa.
”Venäläiset tietävät, että poliitikot eivät tee päätöksiä, mutta sotilailta niitä kyllä tulee, jos heille annetaan lupa.”
Jos voiman käytöstä olisi vastannut Naton toinen yhteinen lento-operaatiokeskus Saksan Uedemissa, kansainvälisten sääntöjen mukainen päätös varoittamisesta, varoituslaukauksista ja lopulta ohjuksen ampumisesta olisi Toverin mukaan tehty ja pantu toimeen nopeasti.
”Venäläiset tietävät, että poliitikot eivät tee päätöksiä, mutta sotilailta niitä kyllä tulee, jos heille annetaan lupa”, hän painottaa.
Toveri sanoo, että pääsääntöisesti EU-parlamentin eri ryhmissä tiedostetaan Venäjän kasvava uhka. Ukrainan tukemiseksi olisi kuitenkin tehtävä enemmän ja nopeammin, eikä Putinin hybridivaikuttamisen pitäisi antaa sotkea päätöksentekoa.
”Meiltä puuttuu strateginen ajattelu. Nykyisellä tuella onnistutaan vain pitkittämään sotaa ja vuodattamaan ukrainalaiset kuiviin. Jos haluttaisiin tehdä oikea strategia, tuki pitäisi kaksinkertaistaa”, Toveri korostaa.
Pekka Toverin toimiston seinällä Brysselin EU-parlamenttirakennuksessa on Ukrainan maavoimien 24. moottoroidun jalkaväkiprikaatiin lippu. Sen perinnejoukko oli neuvostoaikana maavoimien 24. jalkaväkidivisioona, joka hyökkäsi talvisodassa Summan suunnassa. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESOn laskettu, että Ukraina tarvitsee vuodessa noin 120 miljardia euroa pystyäkseen torjumaan Venäjän hyökkäystä. Tästä puolet se pystyy hoitamaan itse. Puolet tulee Yhdysvalloista ja Euroopasta.
Toverin peräänkuuluttama tuplaaminen tarkoittaisi, että länsi panostaisi joko Yhdysvaltain kanssa tai ilman 120 miljardia vuodessa Ukrainan tukemiseen.
”Se, että pantaisiin Venäjälle luu kurkkuun, on tahto-, ei rahakysymys”, Toveri täräyttää.
”Me olemme tukeneet mahdollisimman pienellä omalla riskillä.”
Mika Aaltola (kok.), toinen eturivin suomalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija on Toverin kanssa samoilla linjoilla, mitä tulee Ukrainan tukemisen mittakaavaan.
”Me olemme tukeneet mahdollisimman pienellä omalla riskillä. Siksi sota on pitkittynyt, Venäjä ei pääse siitä enää ulos eikä meillä enää ole hyviä vaihtoehtoja”, Aaltola moittii.
Mika Aaltola (kok.) peräänkuuluttaa EU:lta järeämpiä toimia Ukrainan tukemiseksi. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESPekka Toverin mielestä Eurooppa pohtii nyt Venäjän hybridivaikuttamisen seurauksena liian paljon sitä, miten erilaisiin drooni-iskuihin valmistaudutaan ja vastataan.
”Droonit eivät ole olleet Ukrainalle eikä Venäjälle mikään hopealuoti. Edelleen sodat voitetaan strategisella aseistuksella ja droonit ovat taktisia aseita. Strategisella puolella Nato on ylivoimainen”, Toveri erittelee ja lähettää näin viestin Venäjän lennokkihäirinnästä hätkähtäneille EU-johtajille.
- Osaston luetuimmat
