Herlin: Nykyinen tukijärjestelmä ylläpitää maatalouden Venäjä-riippuvuutta – ”Koko systeemi olisi uudistettava”
Viljanostajat lupaavat hintalisiä uudistavaan viljelyyn siirtyville tuottajille.Tilaajalle
Ilkka Herlin toivoo, että maataloustukien avulla kannustettaisiin viljelijöitä hiilensidontaan. Arkistokuva. Kuva: Sanne KatainenOn järkyttävää, että maatalous on yhä riippuvainen venäläisestä typen raaka-aineesta. Sitä tulee jatkuvasti konttikaupalla Venäjältä Suomeen.
Näin sanoi liikemies, viljelijä Ilkka Herlin Fazerin viime viikolla järjestämässä tulevaisuuden ruokafoorumissa.
MT kertoi 8. syyskuuta, että Yaran Suomessa käyttämästä ammoniakista alle puolet tulee nyt Venäjältä. Ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan lähes kaikki ammoniakista tuli Venäjältä.
Herlin katsoo, että tukipolitiikka on syynä riippuvuuteen. ”Koko viljelysysteemi olisi uudistettava.”
Viljelytuet maksetaan pinta-alaperusteisesti. Siten viljelijän kannattaa keskittyä hankkimaan lisää maata. Toiminnan kehittämisestä ei sen sijaan palkita.
Voimaperäinen viljely, keinolannoitteiden käyttö ja kyntö, heikentävät peltojen kuntoa, Herlin sanoo. Hiiltä katoaa maasta, maa tiivistyy, eivätkä kasvien juuret pääse syvälle.
Hiiltä on saatava takaisin maaperään. Se on ratkaisu ilmastokriisiin, biodiversiteettikriisiin sekä merien rehevöitymiseen.
”Jos halutaan lisää hiiltä maaperään, pitää lisätä biodiversiteettiä. Jos halutaan estää rehevöitymistä, pitää saada hiiltä maaperään.”
Kun maaperään saadaan lisää hiiltä, se muuttuu kuohkeammaksi ja pystyy paremmin varastoimaan vettä.
Herlin on uudistavan viljelyn puolestapuhuja. Hän on yksi vuonna 2008 alkunsa saaneen Baltic Sea Action Groupin perustajista. Uudistavan viljelyn edistäminen on yksi säätiön tärkeimpiä toimia.
Kestävät viljelymenetelmät ja maaperän kasvukunnon parantaminen edesauttaisivat saamaan hyviä satoja ja voisi päästää ruuantuotannon irti Venäjä-riippuvuudesta.
Uudistavan viljelyn avulla Suomi olisi valmistautunut, kun kriisi tulee, Herlin sanoo.
Hän täsmentää, että tilanne ei ole ”jos kriisi tulee”, vaan ”kun se tulee”.
Herlin toivoo, että maataloustukien avulla kannustettaisiin viljelijöitä hiilensidontaan.
Laiduntavia eläimiä hän pitää erinomaisina apureina hiilen sidonnassa.
”Maailman talous kärsii, jos ilmastokriisiä ei onnistuta ratkaisemaan.”
Ilmastonmuutos on uhka maailman ruokaturvalle, muistutti tilaisuudessa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.
Paikoin maailmalla viljelyolosuhteet voivat parantua, mutta huomattavasti suuremmalla alueella olosuhteet heikkenevät.
Kuivuus pahenee monilla tärkeillä viljelyalueilla tulevaisuudessa. Se heikentää satoja.
Siten uusille niin sanotuille solumaatalouden tuotteille on tulevaisuudessa tarvetta, Taalas toteaa.
Ruokaturvan heikkeneminen tarkoittaa pakolaisuuden kasvua. Vesipula iskee myös juomaveden riittävyyteen monilla alueilla.
Taloustutkijat ovat sanoneet, että ilmastonmuutos on suurin riski maailman taloudelle 2030-luvulla.
”Maailman talous kärsii, jos ilmastokriisiä ei onnistuta ratkaisemaan”, Taalas sanoo.
Suurilla mailla on iso vastuu ongelman ratkaisemiseksi. G20-maat tuottavat 80 prosenttia maailman päästöistä. Tärkeintä olisi luopua fossiilisen energian käytöstä.
Tavoite, että ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen, on käymässä vaikeaksi, Taalas sanoo.
Kahden asteen tavoitetta ei ole vielä menetetty.
Jäätiköiden sulamista ei pystytä enää estämään, hiilidioksidia on niin paljon ilmakehässä, Taalas toteaa.
Hyviäkin asioita tapahtuu.
Tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan nykyisin tuottaa halvemmalla kuin fossiilista energiaa, Taalas sanoo.
Myös akkujen ja sähköautojen hinnat laskevat, mikä mahdollistaa niiden laajempaa käyttöä.
”Kuluttajat odottavat muutosta ruokajärjestelmään.”
Useat viljanostajat ovat viime vuosina esitelleet omia kestävyysohjelmiaan.
Fazer on päivittänyt vuonna 2013 alkanutta Viljavisio -nimellä kulkevaa viljelyohjelmaansa. Nyt se on Viljavisio 2.0.
Ohjelman viljelyperiaatteilla tavoitellaan päästövähennyksiä, hiilen sidontaa sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämistä, kertoi Fazerin myllyliiketoiminnan johtaja Antti Snellman.
Ohjelmassa on uudistavan viljelyn periaatteita ja täsmäviljelyn käyttöä. Lannoitteina on Yaran vähähiiliset lannoitteet ja viljan kuivaus on tehtävä ilman fossiilista energiaa.
Viljelyohjelmassa lähdetään liikkeelle kevätvehnällä, mutta tarkoitus on laajentaa sitä myöhemmin muihin viljoihin.
Ohjelman mukaan tuotetulle viljalle maksetaan sopimuslisää, mikä tukee siirtymistä kestäviin menetelmiin, Snellman sanoo.
Fazer viestii ohjelmasta myös kuluttajille.
Kuluttajat odottavat muutosta ruokajärjestelmään, sanoo Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum.
Vastuullisuus on yksi osa-alue, jota kuluttajat katsovat entistä tarkemmin.
- Osaston luetuimmat
