• Maanviljelijöille on perustettu uusi neuvontaorganisaatio – tavoitteena viljelijöiden elämänlaadun parantaminen ja ruuantuotannon irrottaminen fossiilitaloudesta

    Maa-akatemia osuuskunta kokoaa itsenäisiä maatalousneuvojia saman katon alle. Osuuskunnan neuvojilla on asiantuntemusta etenkin kestävästä viljelystä.
    Tilaajalle
    Yksi Maa-akatemian neuvojista on maanviljelijä Juuso Joona (kuvassa harmaa lakki päässä). Kuva on hänen tilallaan järjestämästä pellonpienarpäivästä kesällä 2020.
    Yksi Maa-akatemian neuvojista on maanviljelijä Juuso Joona (kuvassa harmaa lakki päässä). Kuva on hänen tilallaan järjestämästä pellonpienarpäivästä kesällä 2020. Kuva: Hanna Koikkalainen
    Maatalous|Maatalous
    12.3.202504:00
    Tuure Kiviranta

    Maanviljelijöille on perustettu uusi neuvontaorganisaatio, jonka toimintatapa on uusi koko Euroopassa.

    Maa-akatemia osuuskunta kokoaa itsenäisiä maatalousneuvojia sekä muita maanhoidon ja ympäristöalan asiantuntijoita saman katon alle.

    Osuuskunnan neuvojilla on asiantuntemusta etenkin kestävästä viljelystä. Joukossa on useita viljelijöille tuttuja uudistavan viljelyn konkareita.

    Osuuskunnalla on selkeä visio, mihin suuntaan maataloutta pitäisi viedä. Yhteisö pyrkii edistämään muun muassa uudistavaa viljelyä ja luomua.

    Asteittain on tarkoitus päästä irti maatalouden riippuvuudesta fossiilisista raaka-aineista. Viljelijöiden elämänlaadun parantaminen on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi.

    ”Osuuskunta auttaa ruoantuottajia, viljelijöitä sekä maan ja ympäristön hoitajia parantamaan elämänlaatuaan sekä vaalimaan terveempiä maatalousekosysteemejä”, toimintaa esitellään Maa-akatemian verkkosivuilla.

    ​”Osuuskunnan jäsenet ovat omistautuneet tukemaan kokonaisvaltaisesti johdetun, ravinteita kierrättävän, taloudellisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävän sekä sosiaalisesti merkityksellisen ruokatalouden rakentamista eri mittakaavoissa ja olosuhteissa.​”

    ”Maa-akatemia perustettiin, koska sille on kentällä ollut selkeä tarve.”

    Aleksis Kyrö

    Maa-akatemia perustettiin, koska sille on kentällä ollut selkeä tarve, kertoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja, viljelijä Aleksis Kyrö.

    Viljelijän ei tarvitse olla osuuskunnan jäsen saadakseen sen neuvojilta apua.

    Neuvojat toimivat itsenäisinä maatalousneuvojina, jolloin neuvontapalvelu ja laskutus menevät neuvojan oman toiminimen kautta.

    Maa-akatemian tuoma hyöty on, että voidaan kohdistaa paras osaaja kunkin asiakkaan tarpeeseen, kertoo osuuskunnan toimitusjohtaja Antti Luomala.

    Lisäksi tietoyhteisö mahdollistaa neuvojien oppimisen toisiltaan. Maa-akatemia ei ota neuvonnasta välityspalkkioita.

    Neuvontaa saa useimpiin maatalouteen liittyviin kysymyksiin.

    ”Kyseessä voi olla vaikka ihan yksittäisen kasvin viljelyohjeet, tilan viljelysuunnitelman laatiminen tai vaikka investointituen hakeminen”, Kyrö kertoo.

    Osuuskunnan tavoitteena on tarjota kestävän viljelyn asiantuntemusta viljelijöiden lisäksi esimerkiksi maatalouden erilaisille hankkeille tai ruokataloille.

    Maa-akatemian verkkosivuille kerätään kestävän viljelyn aineistopankkia, mikä tulee olemaan kaikille avoin tietolähde.

    Mielenkiintoa sivuilla on jo herättänyt Maatilan itsearviointi -testi, jossa noin kymmenessä minuutissa kysymyksiin vastaamalla saa arvion tilansa kokonaisvaltaisesta kestävyydestä, Luomala kertoo.

    Aleksis Kyrö kuvattuna maatilallaan vuonna 2021. Kyrö on myös MTK:n johtokunnan jäsen.
    Aleksis Kyrö kuvattuna maatilallaan vuonna 2021. Kyrö on myös MTK:n johtokunnan jäsen. Kuva: Jarkko Sirkiä

    Osuuskunnan tavoitteena on edistää uudistavan viljelyn, luonnonmukaisen tuotannon, permakulttuurin periaatteiden ja agroekologisten menetelmien kehittämistä.

    Permakulttuuri on menetelmä, jossa pyritään luonnon prosesseja jäljittelemällä ja niitä hyödyntämällä kehittämään kestävää tuotantoa.

    Maa-akatemian tulevaisuusvisiossa fossiilitalouteen nojaavat ruoantuotannon arvoketjut ja maatilat muuttuvat vähitellen uudistaviksi, monimuotoisiksi ja luonnon ekosysteemipalveluita paremmin hyödyntäviksi.

    ​Lisäksi visiossa tavoitellaan, että markkinavetoisessa ruoantuotannossa maaperän terveys, hiilensidonta ja tuottokyky paranevat paikallisten ravinnekiertojen lisääntyessä.

    ”Strateginen ja kokonaisvaltainen maatilojen johtaminen uudistaviin ja agroekologisiin periaatteisiin nojaten lisää pitkän aikavälin tuottavuuden lisäksi viljelijöiden itsemääräämiskykyä, neuvotteluvaltaa ja elämänlaatua”, visiossa arvioidaan.

    Paikallisempien pientila- ja permakulttuurisysteemien rakentuessa ruokaomavaraisuus paranee ja ruokakulttuurit rikastuvat.

    Maa-akatemia on poliittisesti ja taloudellisesti sitoutumaton.

    Luomala kertoo Maa-akatemian herättäneen kiinnostusta jo ulkomaillakin. Yhteydenottoja on tullut maatalousneuvojilta Kreikasta ja Yhdysvalloista.

    ”He ovat jotain kautta meistä kuulleet ja haluavat kysyä lisää.”

    Lisää aiheesta
    • Nykyisessä ruokajärjestelmässä on paljon kipukohtia. Yksi on ketjun tulonjaossa, jolloin viljelijät ovat ongelmissa.

      Maatalouspolitiikka | Ruokajärjestelmä on pakon sanelemassa murroskohdassa: ”Nyt olisi oivallinen tilanne sitouttaa koko ruokaketju yhteisiin tavoitteisiin”

      Tilaajalle
    • Kari Koppelmäen väitöskirjan tulosten perusteella kestävä ruokajärjestelmä koostuu biomassan, ravinteiden ja energian integraatiosta sekä monivuotisten viljelykasvien käytöstä biomassan tuottamiseen ja biologiseen typensidontaan.

      Maatalous | Väitöskirja: Ruuantuotannon paikallistaminen ja maatilojen biokaasu korjaisivat maailmanlaajuisia ongelmia

    • Nykyisin maatilat ja alueet ovat erikoistuneita ja ruokaketjun osat eriytyneitä. Vahvasti keskittynyt kauppa toimii ruokaketjussa hinnanasettajana, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.

      Maatalouspolitiikka | Ruokajärjestelmän ongelmien kunnollinen korjaaminen muuttaisi koko tavan tuottaa ruokaa

      Tilaajalle
    • Kauppa hallitsee ruokamarkkinoita, ja viljelijöiden saama osuus ruoan hinnasta on ollut pitkään laskusuuntainen, todetaan Irene Kuhmosen väitöskirjassa. Matalat hinnat ovat käytännössä jokaisen kauppaketjun tärkein mainostapa.

      Maatalouspolitiikka | Kaupan valta ja suuruuden ekonomia kahlitsevat viljelijät – se estää maatalouden ympäristötekoja sekä kestävyyssiirtymää

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Edellisen kerran MaatalousKonemessut järjestettiin vuonna 2024.

    Koneviesti | MaatalousKonemessut 2026 tulevat taas Helsinkiin ‒ tavoitteena on vahvistaa viljelijöiden profiilia ja yhteishenkeä

  • Koneviesti | Liian suuri akselikuorma tiivistää peltoa ‒ työkoneyhdistelmän oikea tasapaino säästää sekä maata että konetta

    Tilaajalle
  •  John Deere nousi elokuun rekisteröintilistalla ykköseksi ohi Valtran.

    Koneviesti | Elokuu oli lähes kaikille traktorimerkeille tukala – John Deere nousi rekisteröinneissä kärkeen