Monille kunnille F-kaasuasetuksen vaikutus voi tulla yllätyksenä. Kuva: Sanne Katainen
Kunnille ja veronmaksajille miljoonien lasku, kyläkaupalle kuolinisku? Näin hiljattain voimaan tullut EU-määräys vaikuttaa sinunkin elämääsi
EU:n F-kaasuasetus astui kaikessa hiljaisuudessa voimaan 11.3. ja se koskee yllättävän monia kylmäaineiden loppukäyttäjiä. MT selvitti, miten asetuksen voimaantulo vaikuttaa kuluttajien ilmalämpöpumppuihin, autojen ilmastointilaitteisiin, maitotilojen tilasäiliöihin, kylmäkuljetusajoneuvoihin, kuntien ammattikeittiöihin sekä kyläkauppoihin.Tilaajalle
Kylmäaineita sisältävät kylmälaitteet ovat osa ihmisten jokapäiväistä elämää ja niiden toiminta on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä. Kuva: Mikko NikkinenF-kaasuasetuksella on tarkoitus vähentää ilmastoa voimakkaasti lämmittävien fluorattujen kasvihuonekaasujen eli F-kaasujen päästöjä. Asetus koskee kaikkia EU:n jäsenmaita.
Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö arvioivat tiedotteessaan, että vuoteen 2050 mennessä asetuksen toimilla voidaan välttää yhteensä noin 500 megatonnin hiilidioksidiekvivalenttipäästöt. Määrä vastaa noin kymmenkertaisesti Suomen vuoden 2022 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä.
”F-kaasuja käytetään hyvin laajalti,” kertoo F-kaasuja koskevan valvonnan parissa työskentelevä asiantuntija Annika Johansson Suomen ympäristökeskuksesta. "Määrällisesti merkittävimpiä käyttökohteita ovat kylmä- ja ilmastointilaitteet sekä lämpöpumput, mutta F-kaasuja käytetään myös esimerkiksi sammutuslaitteistoissa, solumuovien valmistuksessa ja lääkeinhalaattoreissa, kuten astmapiipuissa.”
Termit
GWP: Global warming potential eli ilmastonlämmityspotentiaali. Kertoo, kuinka paljon lämpöenergiaa kasvihuonekaasu vangitsee ilmakehään tietyksi ajanjaksoksi suhteessa hiilidioksidiin.
Regeneroitu kylmäaine: Vastaa uutta, neitseellistä kylmäainetta. Käytetty kylmäaine kerätään talteen, ja siitä puhdistetaan vesi ja hiukkaset pois. Monesta eri kemikaalista koostuvaan seokseen voidaan lisätä jotain komponenttia, jos sitä puuttuu.
Monille kunnille F-kaasuasetuksen vaikutus voi tulla yllätyksenä, arvelee ”kylmäalan pilkunviilaaja” Mika Kapanen. Hän on toiminut Suomen kylmäliikkeiden liiton toimitusjohtajana sekä Suomen kylmäyhdistys ry:n toiminnanjohtajana, ja on näissä rooleissa ollut mukana F-kaasuasetuksen valmistelussa alan edustajana.
”Asetuksessa on ainakin kahdeksan kohtaa, jotka koskevat julkisten keittiöiden kylmälaitteita”, Kapanen sanoo. Osa kielloista on jo astunut voimaan.
Ensi vuoden alusta hankittaville omakoneellisille laitteille tulee uudet GWP-rajat. Jo asennettuja laitteita GWP-rajat eivät koske, mutta näissä on otettava huomioon niin sanottu huoltokielto.
Jäähdytyslaitteiden huoltokielto koskee vanhempia kylmäaineita, joiden GWP-arvo on vähintään 2 500. Se tarkoittaa, että laitteita ei voi huoltaa uudella, neitseellisellä kylmäaineella, vaan huoltoon on käytettävä regeneroitua kylmäainetta. Regeneroitua kylmäainetta, jonka GWP-arvo on vähintään 2 500, saa käyttää vuoden 2029 loppuun asti.
Käytössä olevia laitteita voi joutua uusimaan, vaikka ne eivät olisi vielä tulleet elinkaarensa loppuun.
Käytännössä suurimpaan osaan laitteista löytyy väliaikainen, alhaisemman GWP-arvon kylmäaine. Mutta väliaikaisenkin regeneroidun kylmäaineen käyttö loppuu vuoden 2031 lopussa, jos sen GWP-arvo on vähintään 2 500.
Tämä tarkoittaa, että nykyisin käytössä olevia laitteita voi joutua uusimaan, vaikka ne eivät olisi vielä tulleet elinkaarensa loppuun.
”Kauhukuva on se, että vanhoja laitteita ei enää saa huollettua. Jos kunnalla on 20 keittiötä, joista jokaisessa on viisi kylmälaitetta ja yhden laitteen hinta on yli tuhat euroa, siinä puhutaan jo satojen tuhansien eurojen investoinnista per kunta. Se voi tulla yllättäen, koska kunnat eivät välttämättä ole varautuneet asiaan.”
Kapanen arvioi, että Suomessa on noin 22 000 ammattikeittiötä, joista suuri osa on julkisen puolen toimijoita. Se voi tarkoittaa miljoonia veronmaksajien rahoista.
”On hyvä pitää mielessä, että koko EU on samassa tilanteessa. Se voi vaikuttaa laitteiden saatavuuteen, kun määräajat lähestyvät.” Mika Kapanen
Kapanen huomauttaa, että laitteita saa toki käyttää niin pitkään kuin ne toimivat. Kylmälaitteiden huolto vaihtelee eri kunnissa, osassa huoltoa tehdään vasta, kun havaitaan kylmäainevuoto. Huoltoa ei periaatteessa velvoiteta eikä sitä valvota. Elintarvikeviranomainen seuraa, että lämpötila on oikea. F-kaasuasetus vaatii, että kylmäaine ei saa vuotaa, ja tätä valvoo kunnan ympäristöasioista vastaava henkilö.
”Julkisten keittiöiden kannattaa käydä kylmälaitteensa läpi ja laatia kunnossapito- ja korvaussuunnitelma”, Kapanen ohjeistaa.
”On hyvä pitää mielessä, että koko EU on samassa tilanteessa. Se voi vaikuttaa laitteiden saatavuuteen, kun määräajat lähestyvät.”
Kapanen pelkää F-kaasuasetuksen vaikuttavan erityisesti pieniin kyläkauppoihin. Asetus koskee toki myös isoja kauppaketjuja, mutta niillä on resursseja uusia laitteitaan. Kyläkaupoissa tilanne voi olla toinen.
”Kyläkauppojen kylmälaitteita koskevat samat kohdat kuin julkisia keittiöitä eli kylmäaineet on korvattava.”
Pahimmassa tapauksessa kylmälaitteistojen uusiminen tulee kyläkaupalle niin kalliiksi, että se joutuu laittamaan ovet säppiin, Kapanen sanoo.
Mikä on kylmäaine?
Kylmäaineita sisältävät kylmälaitteet ovat osa ihmisten jokapäiväistä elämää ja niiden toiminta on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä.
Kylmäaineita eli F-kaasuja on auton ilmastointijärjestelmissä, ilmalämpöpumpuissa ja niillä tuotetaan kaukolämpöä voimalaitoksissa.
Yleisimpiin kylmäaineisiin kuuluvien F-kaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus on jopa 23 000 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin.
IPCC:n mukaan vuonna 2019 F-kaasuvuodoista aiheutuva osuus maailman kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli 2 %. Vastaava luku EU:ssa oli 3 % ja Suomessa 3 %.
HFC-kylmäainetyyppejä on useita, muun muassa R32, R404A, R407C, R410, R134A.
Uudemman sukupolven HFO-kylmäainetyyppeihin kuuluu muun muassa R1234yf, R448A, R449A, R452A.
Luonnollisiin kylmäaineisiin kuuluvat muun muassa hiilidioksidi, ammoniakki ja propaani.
Lähde: www.kylmäaine.fi
Kuluttajalle asetus tuskin näkyy, vaikka omistaisikin auton tai ilmalämpöpumpun. Asetus kyllä koskee kuluttajien lämpöpumppuja, mutta vain uusia laitteita. Päänvaivaa aiheutuu lähinnä laitteiden valmistajille.
”Laitteet pitää suunnitella uusiksi ja vaihtaa komponentit uusille kylmäaineille sopiviksi. Se vie aikaa. Toki huoltoon tarvittavan kylmäaineen saatavuus on kysymysmerkki.”
Kannattaako kuluttajan sitten lykätä lämpöpumpun hankintaa, kunnes uudet laitteet ovat markkinoilla?
”Ei kannata jäädä odottamaan sitä seuraavaa uutta laitetta. Tällä perusteella et ikinä hankkisi laitetta, koska aina olisi odotettavissa ”se uusi tai parempi laite”. Kuluttaja-ilmalämpöpumppujen kylmäaineena on tällä hetkellä pääosin R32, ja sitä koskeva rajoitus astuu voimaan vasta v 2029 alussa. Eli odottaisitko viisi vuotta, tuskin.”
Henkilöautojen ilmastointilaitteita asetus ei koske, paitsi henkilöpätevyyksien osalta eli sen suhteen, kuka saa huoltaa ilmastointilaitteita. Isompaan liikkuvaan kalustoon sen sijaan on laajenemassa vuototarkastusvelvoite.
”Ajoneuvojen ilmastointilaitteen huolto on aina samalla vuototarkastus, koska siinä katsotaan, onko ainetta vuotanut ja lisätään tarvittava määrä, jos on”, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi.
”Käytännössä vuototarkastukset tekee ajoneuvojen ilmastointilaitteiden huoltoa tekevä yritys. Sitä, miten valvotaan, että vuototarkastukset on tehty, ei ole vielä ratkaistu. Katsastus olisi looginen tilanne siihen, mutta katsastuksen sisällön muuttaminen ei ole ihan yksinkertainen asia”, Nurmi toteaa.
Valvontakysymys ratkaistaan ennen vuotta 2027, jolloin liikkuvien laitteiden vuototarkastusvelvollisuus alkaa.
Isompaan liikkuvaan kalustoon on laajenemassa vuototarkastusvelvoite.
Kylmäalalle on odotettavissa lisää muutoksia lähivuosina. EU:ssa on valmisteilla kemikaaliasetus eli REACH-asetus, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien aiheuttamilta riskeiltä.
Kieltoesityksessä on mukana 10 000 fluorattua kemikaalia, mukaan lukien eräät kylmäaineet, Kapanen kertoo.
”Osa kylmäaineista on PFAS-esityksen alla. PFAS-yhdisteet ovat niin sanottuja ikuisuuskemikaaleja. On mahdollista, että HFO-aineet kielletään kemikaaliasetuksen myötä.”
Ennakkotietoja asetuksen etenemisestä on tosin tihkunut EU:sta vasta vähän.
Muokattu 19.4. klo 10.50: Väliaikaisen regeneroidun kylmäaineen käyttö loppuu vuoden 2031 lopussa, jos sen GWP-arvo on vähintään 2 500, ei 750, kuten aiemmin jutussa väitettiin.
- Osaston luetuimmat
