
Monesti kryptovaluutat liittyvät rikolliseen toimintaan. Sitä, miten suuri osa niiden käytöstä liittyy nimenomaan rikolliseen toimintaan, ei kuitenkaan tiedetä.
Kryptovaluuttoja suositaan rikollisessa toiminnassa siksi, että niitä on perinteisiä valuuttoja vaikeampi jäljittää.
Hyvin usein kryptovaluuttoja käytetään nimenomaan rikollisessa toiminnassa. Kuitenkin sen arvioiminen, miten paljon kryptovaluuttojen käytöstä liittyy rikoksiin, on käytännössä mahdotonta.
”Kukaan ei pysty sanomaan, mikä on kryptovaluuttojen kokonaismäärä, koska niillä ei ole vastaavuutta reaalimaailmassa. Kukaan ei voi sanoa, kuinka paljon niitä liikkuu”, Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen muistuttaa.
Koska kryptovaluuttojen kokonaismäärää ei tiedetä, ei siis voida myöskään sanoa, miten suuri osuus niistä liittyy rikolliseen toimintaan ja miten suuri osuus lailliseen toimintaan.
Kun kryptovaluutoista puhutaan, esiin nousee monesti bitcoin, vaikka kryptovaluuttoja on myös monia muita. Kaikkiaan kryptovaluuttoja on ainakin satoja erilaisia. Yksi esimerkki on monero.
Miksi kryptovaluuttoja sitten on niin monia erilaisia? Sinkkonen muistuttaa, etteivät kryptovaluutat ole alkujaan minkään virallisen tahon keksintöjä, vaan ne ovat saaneet alkunsa yksityisten ihmisten tarpeista tai haluista. Käytännössä kuka tahansa voi perustaa oman virtuaalivaluutan.
Kryptovaluutat perustuvat erilaisiin tekniikoihin. Sinkkonen painottaa, ettei virtuaalivaluutan arvoa ole perinteisten valuuttojen tapaan sidottu mihinkään, ja siksi niiden arvot heiluvat. Esimerkiksi euron arvo määräytyy säännöksien ja lakien perusteella, minkä vuoksi valuuttojen arvon kehitys on melko vakaata. Käytännössä perinteiset valuutat on hyväksytty virallisiksi maksuvälineiksi toisin kuin kryptovaluutat.
”Kukaan ei pysty sanomaan, mikä on kryptovaluuttojen kokonaismäärä, koska niillä ei ole vastaavuutta reaalimaailmassa. Kukaan ei voi sanoa, kuinka paljon niitä liikkuu.”