Näin suomalaisfirmat ovat selvinneet Hormuzinsalmen sulusta – asiantuntijat arvioivat, missä tapauksessa ongelmia voi tulla

Suomalaiset yritykset ovat toistaiseksi selvinneet vähällä Hormuzinsalmen sulusta ja Iranin sodasta. Komponenttipulaa tai tuotannon seisahduksia ei ole vielä nähty. Jos konflikti pitkittyy, luvassa voi olla ongelmia.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori arvioi, että hyvän nykytilanteen taustalla ovat muun muassa koronasta ja Venäjä-pakotteista saadut opit. Näiden oppien ansiosta nopeisiin muutoksiin on tietyllä tapaa totuttu, ja esimerkiksi varastoja on täydennetty ja toimitusketjuja hajautettu.

Vuori nostaa esiin sen, että Hormuzinsalmen sulun vaikutukset näkyvät meillä Suomessa lähinnä välillisesti, koska Suomeen ei tuoda Lähi-idästä käytännössä lainkaan maakaasua tai öljyä. Sen sijaan vaikutukset näkyvät epäsuorasti esimerkiksi paljon maakaasua ja öljyä käyttävän Euroopan talousmahdin Saksan kautta.

Mitä pidempään Lähi-idän kriisi kestää, sitä selvemmin sen vaikutukset alkavat näkyä myös meillä. Pitkittyessään kriisi voi näkyä muun muassa inflaatiossa ja korkotasossa, ja se taas hillitsee investointeja ja ostopäätöksiä.

Vuori arvioi, että jos Lähi-idän tilanteeseen ei saada ratkaisua viimeistään kesän aikana, voivat vaikutukset alkaa näkyä nykyistä suoremmin myös Suomessa.

”Kesä on jonkinlainen näyttäjä taloudenkin suhteen, kuinka syviä vaikutuksia tällä voi olla.”

Mitä pidempään Lähi-idän kriisi kestää, sitä selvemmin sen vaikutukset alkavat näkyä myös meillä.  Kuva: Carolina Husu

Olennainen kysymys on se, eskaloituuko Lähi-idän tilanne. EK:n Vuori arvioi, että kriisi ei luultavasti eskaloidu. Hän perustelee näkemystään sillä, että Yhdysvalloissa on marraskuussa edessä välivaalit ja polttoaineiden hinnat nousevat. Tästä syystä presidentti Donald Trump luultavasti haluaa ratkaisun Lähi-idän kriisiin melko nopeasti.

Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen kertoo, että teknologiateollisuuden yritysten tuotanto pyörii ja tavarat liikkuvat normaalisti, joskin toimitusajat ovat voineet pidentyä. Logistiikassa voi olla yksittäisiä haasteita, mutta kyse ei ole laajasta ilmiöstä.

”Jos pitäisi vaikka tehdä asiakkaalle toimitus Lähi-idän maahan, se voi olla tällä hetkellä hankalaa”, Mikkonen antaa esimerkin.

Lähi-idän kriisi on vaikuttanut tähän mennessä eniten öljyn tuotantoon ja sen hintaan.

Teknologiateollisuuden yritykset valmistavat koneita ja laitteita, joiden tuotannossa öljy ei ole keskeinen raaka-aine. Tämä suojaa niitä kriisin vaikutuksilta.

Jos Lähi-idän konflikti pitkittyy, voi se vaikuttaa myös teknologiateollisuuteen. Syynä on se, että, öljyllä on suuri merkitys koko maailmantaloudessa.

Ratkaisevaa on, kuinka nopeasti konflikti ratkeaa ja kuinka kauan öljyn hinta on tavallista korkeammalla. Mikkonen arvioi, että, jos kriisiin saadaan ratkaisu kevään tai kesän aikana, päästään loppuvuoden aikana palaamaan kasvu-uralle.

”Jos sota pitkittyy ja öljyn hinta on pitkään korkealla, se ajaa inflaatiopaineita ylös, ja sitten jos keskuspankit lähtevät nostamaan korkoja, ja kriisi jatkuu, riskit ovat isommat myös esimerkiksi teknologiateollisuuden kysynnän kannalta.”

Suomalainen teknologiateollisuus tuottaa pitkälti investointihyödykkeitä, joiden hankkimiseen koroilla on suuri merkitys. Korkotason nousu näkyisi asiakkaiden kannattavuuslaskemissa, ja kysyntä voisi sen seurauksena heikentyä.

Teknologiateollisuuden yritysten tuotanto pyörii ja tavarat liikkuvat normaalisti, joskin toimitusajat ovat voineet pidentyä.  Kuva: Jaana Kankaanpää