MT todisti paikan päällä tänään keskiviikkona iltapäivällä kiviaineksen poistamista Mätäjoesta. Kuva: Jarkko Sirkiä
MT:n video Mätäjoelta: Meritaimentuholla voi olla vuosien vaikutukset
Todennäköisesti kaikki meritaimenen poikaset kuolevat väliaikaisen padon vuoksi. Tutkija ei lähde vertaamaan tapausta viimekesäiseen raakkutuhoon.Tilaajalle
Tänään keskiviikkona kaivinkoneet olivat purkamassa Mätäjoen patoa siirtämällä kiviainesta pois uomasta. Kuva: Jarkko SirkiäHelsingin Pitäjänmäellä Mätäjokeen rakennettu väliaikainen pato on tuhonnut mahdollisesti tuhansia uhanalaisen meritaimenen poikasia.
Luonnonvarakeskuksen vaelluskaloihin erikoistunut johtava tutkija Pauliina Louhi arvioi, että tapaus voi olla merkittävä tappio kyseisen alueen meritaimenkannalle.
”Jos kutupesien päälle on kasattu kivikasa tähän aikaan vuodesta, todennäköisesti kaikki poikaset kuolevat. Vaikka pato poistettaisiinkin, on hyvin epätodennäköistä, että eläviä mätimunia olisi vielä tallella”, Louhi sanoo.
”Kyseiseltä alueelta menetetään todennäköisesti vuosiluokka, eli tämän vuoden aikana kuoriutuvat poikaset. Tällä voi olla useamman vuoden seuraukset kyseiselle purolle.”
Louhi kuitenkin toteaa, että menetettyjen kalanpoikasten määrä on koko Suomen mittakaavassa melko pieni. Näin ei voida puhua mittavasta tuhosta.
”Mätäjoki on harvinainen kohde siinä mielessä, että siellä tiedetään tarkkaan, missä kutupesät ovat.”
Louhi korostaa, että Mätäjoki on poikkeuksellinen kohde, jota seurataan tarkasti.
”Täytyy muistaa, että esimerkiksi Mätäjoki on aika harvinainen kohde siinä mielessä, että siellä tiedetään tarkkaan, missä kutupesät ovat. Alueella on aktiiveja ja vapaaehtoisia, jotka kunnostavat kutupesiä ja seuraavat niitä. Valtaosassa Suomen taimenjoista eivät ole tällaisia kohteita. Silloin näitä vahinkoja voi varsin hyvinkin sattua, koska niitä ei seurata tarkasti.”
”En lähtisi vertaamaan tapausta raakkutuhoon, joka oli aivan omaa luokkaansa.”
Viimevuotiseen raakkuskandaaliin, jossa jokihelmisimpukoita tuhoutui Suomussalmen Hukkajoella tuhansia, Louhi ei meritaimentapausta vertaisi.
”En lähtisi vertaamaan tapausta raakkutuhoon, joka oli aivan omaa luokkaansa. Raakku on kuitenkin erittäin uhanalainen ja luontodirektiivin suojelema laji, joka kykenee lisääntymään enää harvoissa joissa Suomessa. Pitkäikäisenä lajina tuhossa menetettiin huomattava osa koko Hukkajoen populaatiosta.”
Kaivinkone työssään. Kuva: Jarkko Sirkiä”Meritaimenen tilanne on monin paikoin heikko, mutta sen poikasmäärissä on kuitenkin ollut havaittavissa kasvua. Tiedossani ei tosin ole, onko taimen lisääntynyt juuri Mätäjoessa muilla paikoilla. Tältä osin ollaan eri mittakaavassa”, Louhi toteaa.
Se, tuleeko tapauksesta sanktioita, on vaikea esittää vielä tarkkoja arvioita. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista on meritaimenen arvoksi asetettu 3 260 euroa.
”Minun on vaikea nähdä, että tästä seuraisi sanktioita. Toki meritaimenelle on määritelty rahallinen arvo, mutta sitä on sovellettu tähän asti lähinnä kalastuksen yhteydessä ja en tunne ennakkotapauksia, joissa lakia olisi lähdetty soveltamaan tällaisissa tilanteissa”, Louhi sanoo.
Louhi kuvaa meritaimenen tilannetta Suomessa vakaaksi, mutta ei mitenkään erityisen hyväksi. Vaelluskalojen elinympäristön kunnostamisessa ja vaellusesteiden poistamisessa on vielä paljon tekemistä.
Asiat menivät mönkään Mätäjoella Helsingissä, kun äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen poikasten pesäpaikka tuhoutui. Kuva: Jarkko Sirkiä”Meritaimenen tilanne etenkin Etelä-Suomessa on ollut suhteellisen vakaalla tasolla. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä alhaisemmalla tasolla poikastiheydet pääsääntöisesti ovat olleet.”
- Osaston luetuimmat
