MTK:n ja ETL:n vientiseminaari kiinnosti vientiyrityksiä ja diplomaatteja

Suomalaiset ruokaviennistä vastaavat viranomaiset, vientiyritykset ja ruokaketjun toimijat tapasivat perjantaina Helsingissä Suomen ulkomaanedustustojen henkilöstä.

MTK:n ja ETL:n järjestämässä tilaisuudessa oli vieraana noin kymmenen suurlähettilästä ja muuta diplomaattia.

Heille visioitaan ja toiveitaan ruokaviennin edistämisestä kertoivat järjestävien tahojen lisäksi Atrian, Valion ja Fazerin edustajat.

Tilaisuuden avasi puheenvuorollaan maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), joka toisti hallitusohjelmassa esitetyt tavoitteet ruokaviennin kasvattamisesta.

Atrian Heikki Tynjälä toivoi ministeriä vierailemaan Shanghain tuontimessuille. Kuva: Vesa Laitinen

Helpolla kasvu ei kuitenkaan tule, muistutti Business Finlandin Food From Finland -ohjelman Esa Wrang.

Hän nosti esiin, että työtä ruokaviennin eteen on tehty paljon jo noin kymmenen vuotta.

Keskustelussa usein esiin nostettavissa ruokaviejäjäteissä Tanskassa ja Irlannissa myös viennin parissa työskentelevien henkilöiden määrä on moninkertainen.

Ministeriltä toivottiinkin riittäviä panostuksia vientityöhön, ja esimerkiksi Ruokaviraston ja ruoka-attaseoiden rahoituksen turvaamista. Essayah lupaili resursseja, mutta sanoi että niiden järkevintä kohdistamista harkitaan myös uudelleen.

Kaikki osallistujat korostivat, että vientihalukkuus lähtee yrityksistä itsestään, mutta myös korkean poliittisen tason tukea kaivattiin.

Atrian vientijohtaja Heikki Tynjälä toivoi ministeriä mukaan Shanghain suurille CIIE–tuontimessuille ja lupasi yhtiön laajentavan vientiään, jos tämä onnistuu. Tästä Essayah löi kättä päälle.

Ministerivierailua toivoi myös Valion kansainvälisen myynnin johtaja Olli Osara, joka kertoi yhtiön tuskailevan Kiinassa lastenruokien myyntilupien saannissa.

Vaikka elintarvikkeet täyttävät kirkkaasti laatustandardit, on lupien saaminen monesti ensisijaisesti poliittinen prosessi. Ranska sai vientiluvan vastaaville tuotteille presidentti Emmanuel Macronin valtiovierailun seurauksena.

Suurlähetystöiltä toivottiin apua yleisen Suomi-brändin ylläpitämiseen, mutta myös paikallisessa sääntöviidakossa selviämiseen, jossa ruoka-attaseoita pidettiin ainakin Etelä-Korean ja Kiinan sekä Japanin markkinoilla korvaamattomina.

Singaporen lähettilääksi suuntaava Juha Markkanen korosti virkamiesyhteistyön merkitystä. Kuva: Vesa Laitinen

Singaporeen suurlähettilääksi lähtevä Juha Markkanen on aiemmin johtanut ulkoministeriön Team Finland-vienninedistämisyksikköä.

Hän uskoo, että suomalaisten elintarvikkeiden vientimahdollisuudet etenkin Aasiaan ovat hyvät.

”Uskon, että etenkin kauratuotteista löytyy potentiaalia. Hasteena on tietysti se, että tällä sektorilla ei ole paljoa isoja toimijoita, eikä monella yrityksellä Suomessa ole pitkiä traditioita vientityöhön”, Markkanen kertoo.

”Nämä ovat tosi pitkäjänteisiä prosesseja. Esimerkiksi possunviennin luvituksessa Kiinaan oli minun tietojeni mukaan viiden–kymmenen vuoden prosessi.”

Suurlähetystöt voivat hänen mukaansa auttaa vientiyrityksiä esimerkiksi järjestämällä erilaisia vientitilaisuuksia ja auttamalla paikallisten viranomaisten kanssa asioinnissa.

”Mutta alleviivaan, että pienellä Suomella on paljon pieniä lähetystöjä. Myöskin Singaporessa minä olen ainoa diplomaattivirkamies ja minulla on apunani yksi vienti-ihminen”, Markkanen sanoo.

Hänen mukaansa yritysten rohkeuden lisäksi viennin vauhdittamiseksi tarvitaan viranomaiskoordinaatiota. Hän piti esimerkiksi Food from Finland -ohjelman jatkoa tärkeänä.