Ranskalaiset juustot ovat maailmankuuluja ja tärkeitä vientituotteita. Tämän lypsykarjatilan maidosta tehdään Brie-juustoa. Kuva: Terhi Pape-Mustonen
Tämä on suurin uhka Ranskan viljelijöille – sille jäävät toiseksi kauppasodat, ilmastonmuutos ja eläintaudit
Viini ja ruoka ovat Ranskalle tärkeitä vientituotteita. Viime vuosi oli maan maataloudelle hyvin vaikea.Tilaajalle
Pariisin maatalousnäyttelyssä ei perinteistä poiketen nähty ollenkaan nautaeläimiä lumpy skin -taudin takia. Kuva: Terhi Pape-MustonenPariisi8.3.202606:00
Ranskassa maatalous on iso bisnes. Maa oli vuonna 2024 euroissa laskettuna maailman suurin viininviejä ja elintarvikkeiden kuudenneksi suurin.
Kauppasodat ovat kuitenkin tulleet maalle kalliiksi. Viime vuonna viinien ja väkevien alkoholijuomien vienti laski alimmilleen 25 vuoteen. Merkittävimmät syyt löytyvät USA:n ja Kiinan tullipolitiikan kiristymisestä. Yhdysvaltojen toimista kärsivät erityisesti viinit, Kiinan ja Ranskan viilenneistä väleistä konjakki.
Ruuan osalta Ranskan viime vuosi saattaa olla jopa alijäämäinen: Reutersin mukaan tuodun kahvin ja kaakaon hinta on noussut ja esimerkiksi viedyn viljan hinta oli viime vuonna matala.
Viennin merkitys selittää, miksi Ranskan suurin viljelijäjärjestö FNSEA suhtautuu Mercosur-kauppasopimukseen erittäin kriittisesti. Järjestön mukaan EU tekee jatkuvasti heikkoa kauppapolitiikkaa, vaikka viljelijöillä on taakkanaan paljon byrokratiaa ja korkeat kustannukset.
FNSEA:n hallituksen jäsen ja maailman tuottajajärjestö WFO:n puheenjohtaja Arnold Puech Pays d'Alissac painottaa, että sopimus on riski kaikille eurooppalaisille viljelijöille.
”Brasiliassa ei puhuta satojen hehtaarien vaan tuhansien hehtaarien tiloista. Heidän tuotantotapojensa hinta on Eurooppaan verrattuna erittäin halpa.”
Suomessa Mercosur -sopimusta on arvioitu lähinnä naudanlihan näkökulmasta. Puech Pays d’Alissac varoittaa sen vaikutuksesta siipikarjan ja sokerin tuotantoon.
”Broilerin tuonnista suurin osa tulee olemaan rintapaloja, mikä on ruhon arvokkain osa.”
Hänen mukaansa Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppapolitiikka on tällä hetkellä niin aggressiivista, että muiden maiden ruokaa voidaan markkinahäiriössä dumpata EU:n markkinoille valtava määrä.
Brasilia on hyväksynyt Mercosur-sopimuksen. Se odottaa EU:ssa ensin tuomioistuimen ja sitten parlamentin käsittelyä. Tässä voi mennä vuosia.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von Leyen linjasi viime viikolla, että osia sopimuksesta voidaan jo toteuttaa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuvasi von Leyenin linjausta ”epämiellyttäväksi yllätykseksi”.
Macron on taistellut sopimusta vastaan maansa viljelijöiden kanssa. FNSEA on järjestänyt näyttäviä mielenosoituksia Mercosuria vastaan sekä Pariisissa että Brysselissä.
Ranska on EU:n suurin maataloustukien saaja. Puech Pays d’Alissac suhtautuu hyvin kriittisesti myös Ukrainan EU-jäsenyyteen. Ongelmat ovat pitkälti samat kuin Mercosurissa: epäreilu hintakilpailu ja tilojen valtavat koot.
”Ranskassa broilerin tuottajahinta on 1,5 euroa kilolta, kun puhumme elävistä kanoista. Ukrainassa se on kuluttajahinta, jolla tuotteen voi ostaa kaupasta”, hän vertaa.
”Ukrainassa on sama oligarkkijärjestelmä kuin Venäjällä.”
Lisäksi Ukrainan korruptio on Puech Pays d’Alissacin mukaan hälyttävää.
”Presidentti Volodymyr Zelenskyi arvioi haastattelussa, ettei maa ole sen korruptoituneempi kuin muutkaan Euroopan maat. Tunnen Pohjoismaat ja tunnen Ranskan. Tiedän, että näissä maissa ei ole korruptiota. Sen sijaan Ukrainassa on sama oligarkkijärjestelmä kuin Venäjällä.”
Suomalaisesta näkökulmasta myös Suomen ja Ranskan tasa-arvoistaminen korruption osalta tuntuu oudolta. Transparency Internationalin mittariston mukaan Suomi on maailman toiseksi vähiten korruptoitunein maa. Ranska on sijalla 66, Ukraina 104.
”Meidän on pystyttävä sekä Ranskassa että Suomessa näyttämään, että maanviljelijät tekevät hyvää työtä.”
Ranskalaisella maataloudella riittäisi haasteita ilman kauppasotiakin. Ilmastonmuutos ja erityisesti sen aiheuttama kuivuus aiheuttavat ongelmia viljelijöille. Tällä hetkellä lisähuolena on nautatiloilla levinnyt vakava ja herkästi tarttuva lumpy skin -virustauti.
FNSEA on tukenut EU:n tiukkaa linjausta taudin torjunnassa, vaikka se on johtanut kokonaisten karjojen tuhoamiseen. FNSEA ei kuitenkaan ole maan ainoa tuottajajärjestö, vaikka sekin koostuu 30 eri tuotantolinjoihin erikoistuneesta organisaatiosta.
Esimerkiksi Conféderation Rurale ja Conféderation Paysanne -järjestöt ovat osoittaneet mieltään tautitoimia vastaan. Protestina on pystytetty esimerkiksi tiesulkuja.
Uhkia siis riittää, mutta mikä niistä on suurin? Puech Pays d’Alissacille vastaus on selvä.
”Kuluttajan luottamuksen menettäminen, aina. Meidän on pystyttävä sekä Ranskassa että Suomessa näyttämään, että maanviljelijät tekevät hyvää työtä.”
Suomalaisnäkökulmasta teitä tukkivat ja palavilla kokoilla rehentelevät mielenosoitukset voisivat heikentää kuluttajan luottamusta. Puech Pays d’Alissac ei ole aivan samaa mieltä.
”Ne näyttävät, että maanviljelijät ovat sitoutuneita ja välittävät. Totta kai itse haluaisin mieluummin keskustella asioista yhteisen pöydän ääressä.”
Lähteitä:
CNN: French wine, spirits export volumes sink to at least 25-year low
Politico: Von der Leyen clashes with Macron by pushing through EU-Mercosur trade deal
Reuters: France flirts with first food trade deficit in decades
Transparency International: France
BBC: Farmers call for French blockades over cow disease cull
Euronews: Hundreds of tractors rumble through Paris in protest over EU-Mercosur deal
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
