63 prosenttia viljelijöistä näkee Mercosurin uhkana ruuantuotannolle – tämä huolestuttaa sitäkin enemmän

Valtaosa viljelijöistä kokee Mercosur-kauppasopimuksen uhaksi suomalaiselle maataloudelle.

23 prosenttia sanoo sen olevan merkittävä uhka ja 40 prosenttia näkee sen jossain määrin uhaksi.

Merkittävänä mahdollisuutena sopimusta pitää alle prosentti viljelijöistä. Jossain määrin mahdollisuuksia näkee noin viisi prosenttia vastaajista.

Tulos ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämästä viljelijäkyselystä.

Kysely tehtiin Datalaari-verkkokyselynä 22.1.–15.2. Siihen vastasi 939 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä.

Tuotantosuunnittain katsottuna eniten kauppasopimusta pitävät uhkana sikatilalliset, vaikka julkisessa keskustelussa eniten on puhuttu naudan- ja siipikarjanlihan tuonnista.

Valtaosa nautatiloista pitää sopimusta uhkana ja siipikarjatiloistakin selvästi yli puolet.

Asiantuntija-arvioiden mukaan sopimus olisi mahdollisuus EU:n meijerituotteille, mutta suomalaisista maitotiloista kolme neljästä näkee sen uhkana.

Avomaanpuutarhakasvien viljelijät näkevät sopimuksessa vähemmän uhkia kuin muut.

Vilja- ja erikoiskasvitiloilla näkemykset eivät ratkaisevasti eroa kotieläintilojen tuntemuksista. Kasvitiloilla hieman useampi näkee sopimuksessa mahdollisuuksia kuin kotieläintiloilla.

Maailmanpolitiikan yleinen epävarmuus on vielä Mercosur-sopimustakin suurempi huoli viljelijöille.

Kyselyn mukaan maailmanpolitiikan epävakautta pitää merkittävänä uhkana suomalaiselle ruuantuotannolle 22 prosenttia viljelijöistä.

51 prosenttia pitää sitä jossain määrin uhkana.

Valtaosassa tuotantosuuntia yhteensä yli 70 prosenttia vastaajista pitää yleistä epävakautta merkittävänä tai jossain määrin uhkana.

Sika-, siipikarja- ja erikoiskasvitiloilla yli 80 prosenttia vastaajista näkee yleisen epävarmuuden joko merkittävänä tai jonkinasteisena uhkana.

Kun vastauksia katsotaan viljelijän iän perusteella, enemmistö kaikissa ikäryhmissä näkee uhkaa niin Mercosurissa kuin yleisessä maailman tilassa.

Yli 55-vuotiaat viljelijät kuitenkin näkevät aavistuksen enemmän mahdollisuuksia Mercosur-sopimuksessa kuin nuoremmat.

Vanhimmat viljelijät vastasivat myös hieman nuorempia useammin, ettei maailman tilanteessa ole juuri uhkaa suomalaiselle ruuantuotannolle.

Kysely tehtiin ennen kuin Yhdysvallat ja Israel aloittivat iskut Iraniin. Neuvotteluja Iranin ydinohjelmasta käytiin kyselyn ollessa käynnissä.

Kuluvalla viikolla lannoitetuotantoon vaikuttavan kaasun hinta on noussut merkittävästi Lähi-idän tilanteen takia. Myös öljyn hinta on noussut voimakkaasti.

Alkuvuonna epävakautta ovat lisänneet Yhdysvaltojen puheet Grönlannin haltuun ottamisesta, mikä on voimistanut arvioita sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murenemisesta.

Lisäksi epävakautta ovat aiheuttaneet muun muassa erilaiset tullit ja Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa jo viidettä vuotta.

Mercosur-sopimuksesta asiantuntijat ovat rauhoitelleet viljelijöiden huolia niin viime kuin tänä vuonna.

Asiantuntijat eivät usko sopimuksen juurikaan muuttavan tuottajahintoja tai lisäävän lihantuontia Suomeen.

EU:n markkinoille tulevan tuonnin on täytettävä unionin vaatimukset muun muassa elintarviketurvallisuuden, eläinterveyden ja jäljitettävyyden osalta.

Lisäksi esimerkiksi naudan- ja siipikarjanlihan tuontikiintiöt ovat hyvin pieniä verrattuna EU-alueen kokonaiskulutukseen.

EU ja Mercosur-maat eli Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay pääsivät neuvottelutulokseen kauppasopimuksesta joulukuussa 2024. Neuvotteluja oli käyty noin 25 vuotta.

Sopimus allekirjoitettiin tämän vuoden tammikuussa, mutta se on vielä hyväksyttävä niin EU:ssa kuin Mercosur-maissa.

Argentiina ja Uruguay ovat helmikuussa ratifioineet sopimuksen. Brasilian ja Paraguayn odotetaan seuraavan pian perässä.

Sen vuoksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi viime viikolla, että EU alkaa väliaikaisesti soveltaa sopimusta.

Lopullinen hyväksyminen voidaan tehdä vasta, kun EU-parlamentti on hyväksynyt sopimuksen. Parlamentti kuitenkin lähetti sopimuksen tammikuussa EU-tuomioistuimen tutkittavaksi, mikä saattaa kestää jopa kaksi vuotta.

Parlamentti voi äänestää sopimuksen hyväksymisestä vasta kun tuomioistuin on kertonut näkemyksensä.

Mercosur-maat muodostavat yhden maailman suurimmista markkinoista. Yksin Brasilia on maailman yhdeksänneksi suurin talous.