Moskovan roihut eivät tiivistäneet EU:n rivejä: Putinille soittamisesta riideltiin Brysselissä kitkerästi

Brysseliin saapuneiden EU-johtajien ja monien muiden kännykkänäytöillä pyörivät torstaina videot Ukrainan tuoreimmasta iskusta moskovalaiseen öljyjalostamoon. Eturivin poliitikko toisensa jälkeen todisteli, että Venäjän hyökkäyssodassa on tapahtunut merkittävä käänne.

EU-huippukokoukseen Ukrainan aseman vahvistuminen ei tuonut ounasteltua uutta yhteisymmärrystä. Päinvastoin.

Jäsenmaiden muodostaman Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costaa arvosteltiin kitkerästi siitä, että hän oli jäsenmailta kysymättä pannut kabinettipäällikkönsä Pedro Lourtie soittamaan Kremliin.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapui EU-huippukokoukseen yhdessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costan ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Kuva: GAETAN CLAESSENS

Vaikka kyse oli vain käytännön toimenpiteestä, keskusteluyhteyden avaamisesta Putinin esikuntaan, ei mistään neuvotteluista, useiden jäsenmaiden reaktio oli neljä tuntia kestäneissä myöhäisillan ja neuvotteluissa kokouslähteiden mukaan ”hyvin jyrkkä”.

Erityisesti Saksan, Ranskan, Tanskan, Hollannin ja Baltian maiden johtajien mielestä Costa toimi harkitsemattomasti ja lähetti Kremliin väärän viestin EU:n heikkoudesta.

Saksalaiset diplomaattilähteet vahvistivat MT:lle aamulla, että erityisesti liittokansleri Friedrich Merz oli ryöpyttänyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa yhdessä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa ”kohtuullisen voimakkain sanakääntein”.

Kokouksessa kuultiin kuitenkin myös toisenlaisia äänenpainoja. Esimerkiksi Itävalta ja Belgia pitivät hyvänä, että alustava keskusteluyhteys Moskovaan on avattu ja että nimenomaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan on se, joka ylipäätään voi edustaa Euroopan unionia.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz keskusteli ennen huippukokouksen alkua kokouksessa Ruotsin Ulf Kristerssonin ja EU-komission Ursula von der Leyenin kanssa. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI

Riita osoittaa, että EU-vetoisen neuvottelualoitteen tekeminen Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi on vaikeaa. Osin juuri siksi Saksan, Ranskan ja Britannian E3-ryhmä on viime kuukausina aktivoitunut. Italian pääministeri Giorgia Meloni puolestaan totesi Brysselissä, että hän ei pidä kolmikon sooloilua hyvänä.

Se tiedetään, että Moskova ei eurooppalaisia kaipaa neuvottelupöytään. Diplomaattilähteet korostivat MT:lle, että jäsenmaiden ”huonosti koordinoitu toiminta ja riitaantuminen jo ennen alkumetrejä” on Vladimir Putinille ja hänen esikunnalleen uusi merkki siitä, ettei EU:n aloitteisiin ole syytä suhtautua vakavasti.

Alkuviikon G7-kokouksessa Ranskassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump antoi ymmärtää palaavansa hieromaan rauhaa Venäjän ja Ukrainan välille. EU-maiden tuore torailu tulkitaan Washingtonissa todennäköisesti osoitukseksi Euroopan heikkoudesta.

Brysselin EU-kokouksen käytävillä usko Trumpin ”uudelleensyntymiseen”, erityisesti siihen, että hän on valmis painostamaan Putinia, ei ollut erityisen vahva. USA:n johtaja oli mukana hyväksymässä G7-kokouksen loppuasiakirjan, jossa sitoudutaan entistä tiukempiin Venäjä-pakotteisiin.

Donald Trump osallistui Ranskassa Emmanuel Macronin isännöimään G7-kokoukseen yhdessä Ukrainan Volodymyr Zelenskyin kanssa Kuva: THIBAULT CAMUS

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi haki Brysselistä ennen muuta EU-maiden sitoutumista Ukrainan nopeutettuun EU-jäsenyyteen.

Kokouksen päätöslauselmassa viitataan neuvottelujen vauhdittamiseen, mutta se tuskin tarkoittaa, että Zelenskyi olisi saamassa toivomaansa pikakaistaa. Saksan tarjoaman assosiaatiojäsenyyden Ukrainan presidentti on jo moneen kertaan torjunut.

Venäjän painostamisessa EU-maat ottivat reippaan askeleen eteenpäin. Jo päätettyjen pakotteiden voimassaoloa jatketaan vuodella. Tähän asti jatkoaikaa on annettu vain kuusi kuukautta.

Samaan aikaan Bulgaria kuitenkin ilmoitti torjuvansa työn alla olevan uuden 21. pakotepaketin, koska sillä on kielteisiä vaikutuksia maan talouteen.