Metsämarjayhtiö Kiantaman uusi toimitusjohtaja Janne Piikivi kertoo, miten alan ongelmat voidaan korjata

Astumme kylmään, korkeaan huoneeseen. Huone tuoksuu mustikalta. Olemme suomussalmelaisen Kiantama oy:n tuotantotiloissa, joissa jalostetaan vuosittain 3–4 miljoonaa kiloa marjaa. Lastauslaiturille saapuvat marjat pakastetaan heti ja ne käsitellään jäisinä.

Jäiset marjat puhdistetaan, mustikoista poistetaan kannat. Marjat seulotaan teknologian avulla, ja huonot marjat puhalletaan joukosta pois.

Marja-ala on ollut kovassa myllerryksessä viime aikoina. Ensin tulivat ihmiskauppatuomiot, sitten paljastettiin laaja kartelli. Kartellin paljastamisessa Kiantama teki yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Kuluttajien luottamus järkkyy koko alaa kohtaan. Kuluttajat ja yritykset vaativat toimia, joilla marja-alasta saataisiin eettisempää.

Kiantaman nykyinen toimitusjohtaja Janne Piikivi toivoo, ettei marja-alaa demonisoitaisi aiempien tapahtumien perusteella. Hänen mukaansa marja-ala on koko ajan eettisempää ja virheistä on opittu.

”Kaikkien pitäisi olla vastuullisia”, hän sanoo.

Reilu Kauppa ry perusti jo vuonna 2024 pilottihankkeen luonnonmarja-alalla. Sen tavoitteena oli puuttua marjanpoimintaan liittyviin ihmisoikeushaasteisiin Suomessa.

Hankkeen myötä luotiin reilun kaupan kriteerit luonnonmarjoille. Kriteerien mukaan koko toimitusketjun täytyy olla sertifioitu. Sertifikaatin avulla estetään marjanpoimijoiden hyväksikäyttö.

Marjat kulkevat pitkän puhdistus- ja lajitteluprosessin läpi. Ne tutkitaan myös röntgenin ja metallinpaljastimen avulla. Kuva: Hannu Huttu

Kriteereistä tärkein on EPP eli employer pays principle. Sen mukaan työnantajan on katettava kaikki rekrytointi- ja matkustuskulut.

Piikiven mukaan Kiantamalla ei ole omia marjanpoimijoita, vaan marjat tulevat erillisiltä yrityksiltä. Päätoimittajia ovat Tessacraft ja Qberry. Niiden lisäksi Kiantama ostaa marjaa ostopisteistä, joissa tarjolla on yksityisten poimimaa marjaa.

Finnwatchin mukaan Kiantama oli ensimmäinen yritys, joka lähti heti mukaan reilun kaupan luonnonmarja-alan sertifikaattiin.

Kotivaran toimitusjohtajana aiemmin toimineen Piikiven mukaan lähtö sertifikaattiin oli itsestäänselvyys, sillä se tuo läpinäkyvyyttä toimitusketjuun.

”Jos asiakkaat ilmaisevat, että reilun kaupan marjaa halutaan, niin silloin siihen kannattaa lähteä”, hän kiteyttää.

Piikivi on toiminut tehtävässä viime vuoden syyskuusta lähtien. Aiemmin hän toimi lihanjalostusyhtiö Kotivaran toimitusjohtajana. Kuva: Hannu Huttu

Sertifioinnin tavoitteena on lisätä kuluttajien luottamusta, joka on kriisien myötä heikentynyt. Kuluttajien luottamuksen lasku ei ole kuitenkaan näkynyt Kiantaman liiketoiminnassa.

”Yhtäkään asiakasta ei ole lähtenyt”, Piikivi sanoo.

Kriteerien saavuttamista valvotaan auditoinnein ja mahdollisesti valvontakäynnein.

EPP:n myötä työnantajan kustannukset kasvavat, ja marjan hinta nousee jalostajalle. Piikiven mukaan tämä ei tule välttämättä näkymään marjojen kuluttajahinnoissa, koska hintoihin vaikuttaa jopa enemmän marjasadon laatu ja määrä.

Piikiven mukaan jalostajille kohdistuvat vaatimukset eivät ole kovin suuria. Tärkeää on pitää marjaerät erillään toisistaan ja tietää, mitkä erät ovat reilun kaupan marjoja ja mitkä eivät.

Kiantama edellyttää marjatoimittajiltaan, että työnantaja maksaa rekrytointi- ja matkustuskulut. Kuva: Hannu Huttu

Lakimuutoksen myötä vuodesta 2025 eteenpäin marjanpoimijat ovat kuuluneet kausityölain piiriin ja työntekijät palkataan nykyään määräaikaiseen työsuhteeseen. Senkin jälkeen marjanpoimijoiden työoloissa on huomattu puutteita.

”Työehtosopimuksen vaatimuksissa on ollut kehitettäviä kohteita ja ne ovat hankalia metsämarjan poiminnassa. Työaikaseuranta ja ajomatkojen kirjaus ovat olleet hankalia toteuttaa ja niistä on löytynyt kehitettävää. Kun ne on saatu kohdilleen, on katsottava, mitä kehitettävää vielä on”, Piikivi sanoo.

Thaimaalaiset poimivat 80 prosenttia Suomen markkinoille tulevista marjoista. Piikivi on kuitenkin huolissaan thaimaalaisten marjanpoimijoiden saatavuudesta. Huolta on kuulunut myös muilta marjayrityksiltä.

Marjanpoimijat joutuvat tänä vuonna matkustamaan yli 500 kilometriä Bangkokiin jättämään viisumihakemuksensa. Ennen marjayritykset toivat mobiiliviisumipalvelun työntekijöiden kotiseudulle Koillis-Thaimaahan.

Poimijoita tulee nimen omaan Thaimaasta siksi, koska osaaminen on keskittynyt sinne.

”Jos ei poimijoita saada, niin ei meillä sitten ole reilun kaupan marjojakaan.”