Näistä syistä jenkkihävittäjiä ei voi korvata eurooppalaisilla

Tuoreen MT-kyselyn mukaan kolmasosa suomalaisista haluaisi korvata yhdysvaltalaishävittäjiä eurooppalaisvalmisteisilla.

MT:n tavoittamat puolustusministeriön asiantuntijat arvioivat, ettei korvaaminen olisi realistista tai järkevää.

”Suhteessa Yhdysvaltoihin on muistettava, että Suomen ja Yhdysvaltojen välit sotilaallisella puolella ovat erittäin tiiviit ja Suomea arvostetaan sotilaallisen suorituskykymme ja luotettavuutemme vuoksi. Mikäli asettaisimme tämän luotettavuuden kyseenalaiseksi esimerkiksi vetäytymällä osittain jo sovitusta kaupasta, olisi sillä negatiivisia heijastevaikutuksia myös muihin osa-alueisiin Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä kanssakäymisessä”, sotilasinsinööri Krista Siik painottaa.

Hän huomauttaa, että eurooppalaiset vaihtoehdot on hankintapäätöstä valmistellessa käyty läpi perin pohjin sekä suorituskyvyltään, ylläpidettävyydeltään että kustannuksiltaan, turvallisuuspoliittista ulottuvuutta unohtamatta.

F-35-hankejohtaja, eversti evp. Henrik Elo toteaa, että F-35:n tuoma lisäarvo ilmapuolustukselle ja koko puolustusjärjestelmälle oli kaikkiin muihin valittavissa oleviin järjestelmiin verrattuna ylivoimainen.

Elo nostaa esiin myös sen, että Eurooppaan on tulossa kaikkiaan yli 700 F-35-konetta 2030-luvun puoliväliin mennessä. Tarvittaessa koko Euroopan F-35 suorituskyvyn käyttö kyetään suunnittelemaan, toimeenpanemaan ja arvioimaan yhtenä kokonaisuutena F-35:n mukana tulevien järjestelmien ansiosta.

”Tämän kokonaisuuden rikkominen kansallisella kahden hävittäjätyypin ratkaisulla olisi hyvin haitallista meille itsellemme”, Elo toteaa.

Lisäksi on huomioitava se, että hankintapäätöksen tekemisestä tuotteen saamiseen kuluu useita vuosia. Suomen Hornet-kalusto tulee suunnitellun käyttöikänsä päähän 2030.

”Mikäli kalustoa korvattaisiin osittain jollain vähemmän suorituskykyisellä ratkaisulla ja käynnistettäisiin uudelleen vuosia kestävä hankintaprosessi, muokattu järjestelmä olisi kokonaisuudessaan käytössä vasta ensi vuosikymmenen loppupuolella.”

Jo tehtyjen sopimusten purkaminen ja uusien ratkaisujen tuottaminen aiheuttaisi luonnollisesti lisäkustannuksia. Niitä on mahdotonta arvioida tarkasti, mutta puhuttaisiin Elon mukaan kuitenkin miljardiluokan kustannuksista.

Käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan kahden kaluston operointi olisi hyvin kallis ratkaisu, koska se edellyttäisi koko järjestelmän kaksinkertaista hankintaa ja rakentamista esimerkiksi varaosien, huollon ja koulutuksen osalta koko elinkaaren ajaksi.

”Lisäksi kustannuksia aiheuttavat vaikutukset ulottuisivat asejärjestelmiin ja muihin toimintaa tukeviin järjestelmiin.”