Suomalaisten lentämisestä koituu yli tuplasti enemmän päästöjä kuin mökkeilystä

Lentomatkailun kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa asukaslukuun nähden maailman kärkiluokkaa, reippaasti yli kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina vuodessa ennen ja jälkeen koronavuosien.

Todellisuudessa päästöt ovat vielä isommat, koska laskelma ei sisällä kansalaistemme kokonaan ulkomailla tekemiä lentomatkoja.

Kenties paremman käsityksen saa Sitran arviosta, jonka mukaan lentämisen päästöt ovat suomalaista kohden noin 1,6 tonnia vuodessa. Suomalaisten vuotuisesta hiilijalanjäljestä lentäminen muodostaa noin 16 prosenttia.

Lentämisen päästöjä voidaan peilata muihin vapaa-ajanvietteisiin, kuten mökkeilyyn. Vertailemalla selviää, että lentämisestä aiheutuu yli tuplasti suuremmat päästöt kuin suomalaisten kansallisharrastuksesta.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan mökkeilyn osuus kattaa lähes 8 prosenttia mökkeilevän suomalaisen hiilijalanjäljestä.

Kaikkien suomalaisten mökkeilystä aiheutuu kokonaisuudessaan noin 1,2 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästö. Valtaosa siitä menee autoilun piikkiin.

Suomalaisen mökin keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 2,3 tonnia vuodessa. Lukuun sisältyy useita käyntikertoja ja kävijöitä. Lentolaskuri.fi:n mukaan suurin piirtein saman verran hiilidioksidia pääsee ilmakehään, kun yksi henkilö lentää Suomesta Thaimaan Bangkokiin ja takaisin.

Suomessa on noin puoli miljoonaa mökkiä, joita käyttää iso joukko suomalaisia. Lentäminen lienee harvempien huvia.  Kuva: Suvi Jylhänlehto

Valtaosa suomalaisten lentopäästöistä syntyy ulkomaille suuntautuvista lennoista, joiden määrä on kasvussa. Vaikuttaa siltä, että lomamatkat lisääntyvät ja työmatkat vähenevät.

Lentämisen tarvetta lisää se, ettei Suomesta pääse suhauttamaan naapurimaihin nopeasti maata pitkin.

Vuonna 2024 Suomen lentoliikenteessä oli lähes 20 miljoonaa matkustajaa. Ennen koronanotkahdusta vuonna 2019 matkustajamäärä oli 26 miljoonaa, mutta siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisetkin.

Maailmanlaajuisesti lentämisen päästöt kattavat muutaman prosentin kaikista ihmisperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä, mutta osuuden arvioidaan kasvavan reippaasti lentoliikenteen lisääntyessä.

Hiilidioksidin ohella lentoliikenne päästää ilmakehään muitakin lämmittäviä palamistuotteita, kuten typen oksideja, vesihöyryä ja pienhiukkasia. Muiden palamistuotteiden takia lentämisen ilmastovaikutus voi olla hyvinkin kaksinkertainen verrattuna laskelmiin, joissa huomioidaan vain hiilidioksidi.

Lentokonetta tankataan uusiutuvaa kerosiinia sisältävällä polttoaineella.  Kuva: Kim Ohman, Neste

Ilmailuala pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvasti tuotetun kerosiinin käyttöön kannustetaan globaalilla Corsia-järjestelmällä, joka velvoittaa ilmailualaa raportoimaan ja hyvittämään päästöjään.

Yhdysvalloissa käytössä ovat verohyvitykset ja EU:ssa uusiutuvan energian direktiivi sekä lentoasemia koskeva kestävän kerosiinin jakeluvelvoite.

Viime vuodesta alkaen polttoaineen toimittajia on vaadittu sekoittamaan biokerosiinia tai synteettistä, uusiutuvalla energialla valmistettua kerosiinia lentopetroliin. Vuonna 2050 lentopolttoaineesta 70 prosenttia pitäisi olla uusiutuvaa. Tavoitteen toteutuessa lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kahdella kolmasosalla verrattuna pelkän fossiilisen kerosiinin käyttöön.

Tavoitteen saavuttamiseksi pelkästään Eurooppaan tarvitaan yli sata uutta tuotantolaitosta. Toistaiseksi kestävästi tuotettu kerosiini on huomattavasti kalliimpaa kuin fossiilinen, jolle kaivattaisiin ympäristöveroa.

Päästövähennyksiä saadaan aikaan myös teknologialla, esimerkiksi entistä kevyemmillä ja tehokkaammilla lentokoneilla.

Lentoliikenne kuuluu EU:ssa päästökaupan piiriin. Sen sijaan Euroopan komission esitys lentoliikenteen polttoaineiden verovapauden poistamiseksi ei ole toteutunut.

Päästöjen leikkaamiseksi tehokkainta olisi lentoliikenteen määrän hillitseminen. EU:ssa on suunniteltu lentämisen mainonnan rajoittamista, verotuksen tiukentamista sekä lentämisen kieltämistä lyhyillä matkoilla. EU onkin investoinut rautatieverkon kehittämiseen.

Yllä mainittujen keinojen valossa on odotettavissa, että lentolippujen hinnat nousevat, mikä osaltaan hillitsee matkustusta.