• Vaelluskalakantojen elpymisessä otetaan merkittävä edistysaskel ‒ ”Arvo paikalliselle väestölle on mittaamaton”

    Siikajoen alaosalla sijaitsevan Pöyrynkosken koskialueet ennallistetaan luonnontilaisiksi. Siikajoki on ollut merkittävä vaelluskalavesistö.
    Kuvan harjukset eivät liity Siikajoen vaelluskalahankkeeseen.
    Kuvan harjukset eivät liity Siikajoen vaelluskalahankkeeseen. Kuva: Kari Salonen
    Uutiset|Ympäristö
    12.8.202520:00
    Jukka Koivula

    Siikajoen alaosalla sijaitsevan Pöyrynkosken koskialueet ennallistetaan luonnontilaisiksi. Tavoitteena on elvyttää Siikajoen vaelluskalakannat sekä mahdollistaa Pöyrynkosken ja koko Siikajoen vesistöalueen virkistyskäytön monipuolistaminen.

    Kyseessä on mittakaavaltaan valtakunnallisesti merkittävä hanke, joka sisältää vesivoimalaa ja maa-alueita koskevan kiinteistökaupan Siikajoki vapaaksi ry:n ja Koskienergia oy:n välillä. Kauppa mahdollistaa vesivoimalaitostoiminnan lakkauttamisen ja padon purkamisen.

    Siikajoki vapaaksi ry ennallistaa Pöyrynkosken koskialueet ja mahdollistaa vaelluskalojen vapaan nousun jokeen.

    Hankkeesta pidettiin julkistamistilaisuus maanantaina Siikajoella Revonlahden koululla.

    Paikalla ollut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), totesi hankkeen olevan erinomainen esimerkki paikallistahojen edistämästä ja laajassa yhteistyössä valmistellusta ennallistamishankkeesta.

    ”Pöyrynkosken ennallistaminen on sekä toteutukseltaan että vaikutuksiltaan mittava hanke virtavesiluonnon hyväksi ja vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Hankkeen perustana on vapaaehtoisuus ja laaja yhteistyö”, Essayah sanoi.

    ”Pöyrynkosken ennallistaminen on sekä toteutukseltaan että vaikutuksiltaan mittava hanke virtavesiluonnon hyväksi ja vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.”

    Sari Essayah

    Siikajoki on ollut merkittävä vaelluskalavesistö. Joesta on kalastettu muun muassa lohta, siikaa, taimenta ja harjusta. Vaelluskalakannat ovat kuitenkin käytännössä lähes hävinneet joesta voimakkaan vesirakentamisen seurauksena.

    Pöyryn padon ohi on rakennettu kaksi kalatietä, mutta ne eivät ole riittäneet takamaan kalojen vapaata vaellusta jokeen.

    ”Siikajoen tilasta ja Pöyryn padon tulevaisuudesta on keskusteltu alueella pitkään. Siikajoki vapaaksi ry on todennut yhdessä viranomaisten kanssa padon purkamisen kalakantojen ja joen tilan parantamisen kannalta parhaaksi ratkaisuksi”, ennallistamishankkeen vetäjänä toimivan Siikajoki vapaaksi ry:n puheenjohtaja Lauri Junttila sanoo.

    ”Toimenpiteellä mahdollistetaan noin 750 kilometriä vapaata vaellusyhteyttä joen pää- ja sivu-uomien laajoille lisääntymisalueille sekä Pöyrynkosken alueen koskien palauttaminen luonnontilaisiksi.”

    Hanketta tuetaan maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmasta, joka tarjoaa rahoitusta sekä asiantuntija-apua vaelluskalakantojen tilaa parantaville hankkeille.

    ”Pöyrynkosken ennallistaminen mahdollistaa joen virkistyskäytön ja matkailun kehittämisen uudella tavalla.”

    Tiina Hovi

    Siikajoki virtaa pääasiassa Siikajoen, Siikalatvan ja Pyhännän kuntien alueella. Vesistöalueen tilaa aiotaan parantaa pitkäjänteisesti kuntien ja viranomaisten yhteistyönä.

    ”Siikajoen arvo paikalliselle väestölle on mittaamaton ja ihmisillä on vahva tahtotila parantaa joen tilaa. Pöyrynkosken ennallistaminen mahdollistaa joen virkistyskäytön ja matkailun kehittämisen uudella tavalla, ja se on aluekehittämisen kannalta hieno mahdollisuus”, Siikajoen kunnanjohtaja Tiina Hovi sanoo.

    Pöyryn padon purkamisen toteutuksesta on tehty esisuunnitelma. Tavoite on purkaa pato kokonaisuudessaan ja palauttaa alueen vesipinnat niiden luontaiselle tasolle, jolloin alueella sijainnut pitkä koskijakso palautuu. Seuraavaksi jatketaan toteutuksen tarkempaa suunnittelua ja vesiluvan hakemiseen liittyviä toimenpiteitä, Siikalatvan kunnan ja Siikajoki vapaaksi ry:n yhteisessä tiedotteessa kerrotaan.

    Lisää aiheesta
    • Ankeriaan pieniä poikasia on istutettu eri puolille Suomea.

      Erä | Ankeriaskannan elpymistä tuettiin taas yli 30 000 ranskalaisen ankeriaanpoikasen istutuksella

    • Taistelu vaelluskalojen puolesta vei Aikiolta viitisen vuotta.

      Ympäristö | Koskisodan voitto vei 5 vuotta ja 5 miljoonaa euroa – entinen vesivoimala on nyt myynnissä Kuusamossa

      Tilaajalle
    • Kuvituskuva.

      Luonto | Suomi Euroopan kärjessä patojen purkamisessa – näin monta niitä purettiin tai ohitettiin viime vuonna

    • Virtavesien kunnostus tuottaa tulosta.

      Ympäristö | Järvitaimen kelpuutti taas uuden virran kutupaikakseen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä