Orban ja Erdogan jatkavat Naton, Suomen ja Ruotsin nöyryyttämistä – puolustusliitolla olisi keino puhaltaa peli poikki, miksi sitä ei käytetä?

EU-komissio panee viimeinkin kovan kovaa vastaan yhteisiä pelisääntöjä surutta rikkovalle Unkarille.

Komissio suosittelee, että Unkarilta jäädytetään yli 13 miljardin euron potti EU-varoja, jos maa ei kitke korruptiota eikä oikaise oikeusvaltioperiaatetta rikkovia lakeja.

Lopullisen päätöksen asiasta tekevät jäsenmaat viimeistään 19. joulukuuta. Aikaisintaan se voi tapahtua jo 6. joulukuuta, kun EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat. Varojen jäädyttämiseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö.

On syytä toivoa, että tällainen enemmistö saadaan kasaan ja että myös Suomi ja Ruotsi äänestävät varojen jäädyttämisen puolesta. EU:n rikkureiden kanssa on vatuloitu liian kauan. Se on syönyt unionin uskottavuutta. Nyt pelleilylle pitää panna piste.

Oman kitkerän lisämausteensa EU:n ja Unkarin väliseen riitaan tuo se, että pääministeri Viktor Orbán on selvästi koplannut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin mahdolliseen EU-varojen jäädytykseen.

Orbán esikuntineen tietysti kiistää tämän. Ratifiointilupausten rikkomista on perusteltu Unkarin parlamentin kiireillä. Asiantuntijoiden mielestä perustelu on kestämätön.

Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan asiantuntija Katalin Miksolly muistutti hiljattain Ilta-Sanomissa, että prosessi vie parlamentilta aikaa ”korkeintaan tunnin”.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) hämmästeli viime viikonloppuna Ylen pääministerin haastattelutunnilla väitteitä Unkarin koplauksista. Kollega Orbán vastasi muutaman päivän päästä viestipalvelu twitterissä, että EU-rahoja ja jäsenyysprosessia ei kytketä yhteen ja että ratifiointi tapahtuu ensi vuonna helmikuun alussa.

Varmemmaksi vakuudeksi Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártón vakuutti Naton ulkoministerikokouksessa Suomen ja Ruotsin kollegoilleen Pekka Haavistolle (vihr.) ja Tobias Billströmille, että lupaus pitää.

Sekä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg että myös Suomen ja Ruotsin hallitukset näyttävät päivä päivältä enemmän hyväuskoisilta hölmöiltä, joita Unkarin Orbán ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan hyppyyttävät mielin määrin.

Unkarista vakuutettiin, että ratifiointi tapahtuu jo syyskuussa. Sen jälkeen tuli lykkäys lokakuulle. Viime päiviin asti Helsingissä, Tukholmassa ja Brysselissä uskottiin, että Unkarin siunaus saadaan 7. joulukuutta. Nyt seuraava ”varma” ajankohta on helmikuun alku ensi vuonna.

On naiivia olettaa, ettei Unkarin Nato-jarruttelulla olisi mitään yhteyttä EU:n oikeusvaltiokiistaan.

Vähintään yhtä naiivia on väittää, etteivät Erdoğan ja Orbán olisi keskustelleet ja jopa sopineet asiasta jotain ”ystävänsä”, Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Se, että Unkarin ja Turkin kanssa käydyissä neuvotteluissa ei ole tullut mitään tällaista ilmi, ei vielä todista mitään.

Entinen Naton päästrategi, saksalainen Stefanie Babst, piti keskiviikkona saksalaisen tv-kanava ZDF:n haastattelussa edelleen täysin mahdollisena, että Unkari käyttää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä pelikorttina, kun maalle kuuluvista EU-rahoista väännetään Brysselissä.

Babstin mielestä Naton pitäisi nykyisessä poikkeustilanteessa turvautua poikkeuksellisiin keinoihin, jotta Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi saadaan maaliin mahdollisimman pian.

Naton huippuvirassa työskennelleen saksalaisen mukaan yksi mahdollisuus on, että kaikki 28 Nato-maata, jotka ovat jo ratifioineet, ilmoittavat yhteisellä päätöksellä Suomen ja Ruotsin olevan puolustusliiton turvatakuiden ja muiden velvoitteiden piirissä Turkin ja Unkarin jarruttelusta huolimatta.

Se olisi Naton entisen päästrategin mukaan yksiselitteinen viesti Budapestiin, Ankaraan ja ennen muuta Moskovaan presidentti Putinille.

Jos näin todella on mahdollista menetellä, ei voi kuin ihmetellä, miksi Naton Stoltenberg ei ole lähtenyt viemään tällaista prosessia eteenpäin. Miksi Turkin ja Unkarin on annettu näin pitkään nöyryyttää sekä puolustusliittoa että tulevia jäsenmaita?

Putinille merkillinen farssi on joka tapauksessa tarjonnut halpaa hupia ja tarjoaa todennäköisesti vielä pitkään. Turkin ratifiointi tuskin toteutuu ennen maassa ensi vuoden kesäkuussa pidettäviä parlamentti- ja presidentinvaaleja.