

Tulevaisuus tuntuu monelle epävarmemmalta kuin pitkään aikaan. Myös tutkimukset kertovat tulevaisuususkon heikentyneen niin maailmalla kuin Suomessa.
Mutta mitä tulevaisuususko oikeastaan tarkoittaa, pohtii futuristi Perttu Pölönen Säästöpankki Optian säätiön tiedotteessa.
Tulevaisuususko tarkoittaa luottamusta siihen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Se ei tarkoita sitä, että kaikki menee hyvin, vaan sitä, että omilla teoilla ja päätöksillä on merkitystä.
Pölönen huomauttaa, että tulevaisuususko sekoitetaan usein optimismiin.
”Optimisti ajattelee, että kaikki kääntyy lopulta hyväksi. Tulevaisuuteen uskova tietää, ettei niin käy, ellei itse tee töitä sen eteen.”
”Optimisti ajattelee, että kaikki kääntyy lopulta hyväksi. Tulevaisuuteen uskova tietää, ettei niin käy, ellei itse tee töitä sen eteen”, Pölönen toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa tulevaisuususko on ennen kaikkea tapa suhtautua epävarmuuteen.
”Tulevaisuus on aina avoin. Kysymys on siitä, täytämmekö sen peloilla vai mahdollisuuksilla.”
Tulevaisuususkon vahvistaminen on Säästöpankki Optian säätiön toiminnan ydintä. Säätiö pyrkii vahvistamaan ihmisten ja yhteisöjen mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuutta Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa.
”Aikoinaan ajateltiin, että jo muutaman kymmenen kilometrin tuntinopeus junalla matkustettaessa voisi olla ihmiselle hengenvaarallista. Pelättiin, ettei ihminen kestäisi niin suuria nopeuksia. Ehkä joskus tulevaisuudessa katsomme nykyisiä tekoälypelkojamme hieman huvittuneina”, Pölönen toteaa.

Vuonna 2025 noin 62 prosenttia suomalaisnuorista suhtautui Nuorisobarometrin mukaan omaan tulevaisuuteensa optimistisesti tai erittäin optimistisesti, mutta maailman tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvien osuus on selvästi pienempi.
Kun tulevaisuus näyttäytyy jatkuvasti kriisien kautta, se alkaa helposti tuntua raskaalta.
Pölösen mukaan tulevaisuususko ei ole vain yksilön tunne vaan yhteiskunnallinen voimavara. Kun usko tulevaisuuteen heikkenee, myös yhteinen suunta katoaa.
Pölösen mukaan tulevaisuususko syntyy kolmesta asiasta: merkityksestä, yhteydestä ja suunnasta.
”Kun ihminen kokee, että hänen tekemisellään on väliä, hän on valmis yrittämään. Tulevaisuuteen uskominen on helpompaa, kun tietää, ettei ole yksin. Ihmiset tarvitsevat myös käsityksen siitä, mihin olemme menossa. Ilman suuntaa on vaikea löytää motivaatiota.

Pölösen mukaan yksi aikamme haasteista on se, että tulevaisuudesta puhutaan lähes aina ongelmien kautta.
”Ongelmat ovat todellisia ja niihin pitää löytää ratkaisuja, mutta pelkkä ongelmapuhe ei innosta eikä kannusta ihmisiä toimimaan.”
Ihmisiä innostaa jokin kiinnostava ja merkityksellinen päämäärä, pelkkä asioiden korjaaminen ei riitä. Historia tarjoaa tästä monia esimerkkejä.
”Kuuhun ei menty siksi, että jokin ongelma piti ratkaista. Monet läpimurrot syntyivät, koska ne olivat jännittäviä ja ennenkuulumattomia.”
Sama ajattelutapa voisi Pölösen mukaan auttaa myös nykyajan suurissa haasteissa.
”Entä jos kysyisimme, miltä kestävä tulevaisuus näyttää? Millainen maailma olisi niin houkutteleva, että ihmiset haluavat rakentaa sen?”
”Lopulta tulevaisuus ei ole vain jotain, joka tapahtuu meille. Se on jotain, mihin voimme vaikuttaa. Se on jotain, jota rakennamme yhdessä päätös kerrallaan.”
Ongelmien listan sijaan tulevaisuus on kutsu. Kutsu kuvitella, millaisen maailman haluamme rakentaa, Pölönen sanoo.
”Lopulta tulevaisuus ei ole vain jotain, joka tapahtuu meille. Se on jotain, mihin voimme vaikuttaa. Se on jotain, jota rakennamme yhdessä päätös kerrallaan”, tiedotteessa todetaan.