Lukion vanhempainillassa kuulemani viesti järkytti realismillaan
Nuorten usko tulevaisuuteen romahti historiallisen alas. Nuoruutta ei kuitenkaan ole tarkoitettu murehtimiseen, muistuttaa MT:n päätoimittaja Jussi Orell.
Nuorten tulevaisuudenusko on poikkeuksellisen matalalla tasolla. Kuva: Jarkko SirkiäLue artikkelin tiivistelmä- Nuorten usko tulevaisuuteen on laskenut historiallisen alas. Nuorisobarometri kertoo kasvavasta epävarmuudesta, paineista ja huolista työn, opiskelun ja maailman tilan suhteen. MT:n päätoimittaja Jussi Orell kehottaa muistamaan, että elämä kantaa ja nuoruuteen kuuluu toivo.
Paineita, huolta ja epävarmuutta. Siinä tiivistetysti viime viikolla julkaistun tuoreimman Nuorisobarometrin pääviesti.
15–29-vuotiaiden nuorten asenteita ja tulevaisuudenuskoa kartoittavaa tutkimusta on tehty vuodesta 1994 alkaen. Usko tulevaisuuteen on nyt historiallisen matalalla. Se ei liene ihme, koska luottamus on ollut koetuksella myös meillä entisillä nuorilla pandemian, Venäjän hyökkäyksen, taloustaantuman, presidentti Donald Trumpin aivoitusten, ilmastonmuutoksen, luontokadon, konservatiivisten ja liberaalien arvojen törmäämisen ja Iivo Niskasen olympiaepäonnen vuoksi.
Barometriin vastanneista nuorista 50 prosenttia suhtautui pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti maailman tulevaisuuteen. Kun asiasta kysyttiin edellisen kerran 2021, vastaava luku oli vain 28 prosenttia.
Epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttavista aiheista mieliä kaihersi eniten maailmanpoliittinen tilanne. Tässäkin pilvessä voi nähdä hopeareunuksen: kun nuoret ovat kiinnostuneita merkittävistä yhteiskunnallisista ja globaaleista asioista, heillä on myös halua vaikuttaa niihin.
Tässäkin pilvessä voi nähdä hopeareunuksen.
Ykköshuolenaihe on barometrin mukaan työllistyminen. Nuorista peräti 70 prosenttia kertoi kokevansa paineita työn saamisesta, vaikka työura on vasta alussa ja mahdollisuuksia varmasti riittää. Epävarmuutta voi osaltaan lisätä tekoälyn ympärillä oleva pöhinä. AI:n ehkä pelätään vievän loputkin työpaikat. Lohtua voi hakea siitä, että innovaatiot harvoin muuttavat maailmaa niin paljon kuin pelätään tai toivotaan. AI varmasti tekee osasta nykyisiä työnkuvia historiaa, mutta samalla se luo uusia.
Myös opiskelu aiheuttaa paineita. Ensiksi pitäisi saada mieleinen opiskelupaikka ja sitten valmistua nopeasti, pahimmillaan kortistoon.
Sain tästä itsekin tuta osallistuessani esikoisemme vanhempainiltaan tämän ensimmäisen lukiovuoden syksyllä muutama vuosi sitten. Rehtori myönsi, että jo ensimmäisenä lukuvuotena pitäisi tietää, mitä aineita aikoo kirjoittaa, koska tieto vaikuttaa lukujärjestyksen laatimiseen.
Ja jotta tietäisi, mitä kannattaa kirjoittaa, pitäisi tietää, mitä haluaa tehdä isona. Ei ihme, että paineet kasvavat, jos tulevaisuus pitäisi olla selvillä heti peruskoulusta päästyä. Reaktioni oli lievästi järkyttynyt.
Setä muistelee nyt hetken nuoruuttaan. Silloin ammatillisen koulutuksen valitsivat he, jotka tiesivät, mitä työelämältään haluavat. Lukioon suuntasivat korkeakoulutukseen halunneet ja kaltaiseni ajelehtijat, jotka tarvitsivat lisäaikaa suunnitelmiensa tarkentamiseen.
Nuorista on aina oltu huolissaan, mutta useimmiten syyttä. Uudet sukupolvet ovat monissa asioissa edeltäjiään fiksumpia.
Uusi sukupolvi on useimmissa asioissa edeltäjiään fiksumpi.
Nuorisoon voi vaikuttaa tehokkaimmin omalla esimerkillä, joten peiliin kannattaa vanhempienkin välillä vilkaista.
Tätä kirjoitusta lukeva nuori. Huolista huolimatta tulet yllättymään iloisesti: elämä kantaa, vaikka joskus vaadittaisiin hieman kannattelua.
Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
