”Kesän tilanteeseen nähden hinnoissa on hienoista nousua nähtävissä talvea kohden, mutta viime vuoteen verrattuna tämän hetken hintaennusteet näyttävät maltillisilta”, sanoo energiamarkkinoiden asiantuntija Janne Kauppi Energiateollisuudelta.
”Jo toukokuusta asti sähkönhinnat ovat olleet hyvin lähellä pidemmän välin keskiarvoa, kesällä jopa alle.”
Tällä hetkellä Suomen arvonlisäverollinen hintaennuste on vuoden 2024 ensimmäiselle kvartaalille noin 8 senttiä kilowattitunnilta.
Viime vuonna sähkö nousi huippuhintoihin. Vuoden 2022 elokuussa hinta ilman arvonlisäveroa nousi hetkellisesti jopa 80 senttiin kilowattitunnilta, ilmenee sahko.tk -sivulta.
On hyvä huomioida, että hinta vaihtelee päivän aikana.
Tällä hetkellä Suomen arvonlisäverollinen hintaennuste on vuoden 2024 ensimmäiselle kvartaalille noin 8 senttiä kilowattitunnilta.
Futuurit ovat markkinoiden tämän hetken paras näkemys siitä, miltä sähkö tulevana talvena näyttää.
Monikin asia vaikuttaa, muun muassa vesitilanne. Erityisesti Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa vesialtaat ovat täyttyneet viime aikoina reippaasti, Suomeenkin aluksi ennustetun myrskyn myötä. Tämä on osaltaan alentanut hintanäkymiä talvelle.
Tuulivoimaa on rakennettu lisää viime vuoteen verrattuna, mikä helpottaa jonkin verran.
Olkiluoto 3:n vaikutus on ollut valtava. Heinäkuussa energiatuotannosta 58,3 prosenttia tuli ydinvoimasta, kertoo Energiateollisuuden kuukausitilasto. Ydinvoima on tuotannoltaan tasaista.
Vesitilanne vaikuttaa etenkin Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Vesialtaat ovat täyttyneet viime aikoina.
Liukuvassa 12 kuukauden vuosituotannossa vesivoima neljänneksi suurin tuotannon lähde. Tuulivoima on viime aikoina tullut ohi, mutta taas heinäkuussa vesivoima oli toiseksi suurin sähkönlähde.
Yleensä vesivoiman tuotanto on suurinta keväällä lumien sulaessa. Vaihtelu ei ole niin suurta, kuin tuulivoiman tuotannossa. Vesivoima toimiikin eräänlaisena energiavarastona: tilanteissa, joissa on kovin tuulista tai aurinkoista, vesivoimaa säästetään esimerkiksi tuulettomille jaksoille.
Vesivoimalaitoksissa hyödynnetään vedenpintojen korkeuseroa. Sähköä syntyy, kun virtaava vesi pyörittää vesivoimalaitoksen turbiinia, joka pyörittää puolestaan generaattoria ja muuttaa virtaavan veden voiman sähköksi. Samaa vettä voidaan käyttää uudelleen seuraavassa alajuoksun voimalassa.
"Pohjoismaiden vesivaraston vesimäärä on tällä hetkellä hyvä, viime vuotta parempi”, arvioi Kauppi.
”Tällä hetkellä markkinat ennustavat, että myös talveksi riittäisi hyvin vettä.”
Ennusteet eivät toki ole varmoja. Mahdollisia häiriöitä voisivat olla esimerkiksi joko häiriöt siirtoyhteyksissä tai isoissa voimalaitoksissa, tai pidempi kylmä jakso, jolloin ei tuule.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.