• Tuulivoima nielee verrattain vähän metsää, kun yhden myllyn tieltä kaatuu pari hehtaaria – ”Kunnissa liikkuu väärää tietoa tuulivoimasta”

    Fossiiliseen energiaan verrattuna tuulivoiman hiilijalanjälki on mitätön. Sen päihittää ainoastaan hitaasti rakentuva ydinvoima.
    Tilaajalle
    Mikäli Suomen tuulivoimakapasiteetti liki kymmenkertaistetaan, tuulivoimaloiden tieltä joudutaan kaatamaan noin 6 miljoonaa kuutiota puuta. Maassamme kasvaa yhteensä 2,5 miljardia kuutiota puuta.
    Mikäli Suomen tuulivoimakapasiteetti liki kymmenkertaistetaan, tuulivoimaloiden tieltä joudutaan kaatamaan noin 6 miljoonaa kuutiota puuta. Maassamme kasvaa yhteensä 2,5 miljardia kuutiota puuta. Kuva: Johannes Tervo
    Metsä|Energia
    24.4.202310:15
    Katja Lamminen

    Tuulivoiman tuotanto pyritään liki kymmenkertaistamaan Suomessa yhteensä sataan terawattituntiin vuodessa. Tavoitellun määrän tuottaakseen tuulivoimalat tarvitsevat noin 400 neliökilometriä eli 40 000 hehtaaria, mikä vastaa noin 0,15 prosenttia metsiemme pinta-alasta.

    Luonnonvarakeskuksen mukaan vuotuinen metsäkato on Suomessa noin 14 000 hehtaaria.

    Jos sata terawattituntia tuotettaisiin tuulen sijasta polttamalla puuta, tarvittaisiin metsää 140 000 neliökilometriä eli yli puolet kaikesta metsätalousmaasta.

    ”Aurinkoenergiasta yhteyttämällä syntyvän puun polttaminen on maankäytön kannalta huomattavasti heikompi vaihtoehto kuin aurinko- ja tuulienergia”, Bios-tutkimusyksikön tutkija Antti Majava esitteli laskelmiaan Suomen Tuulivoimayhdistyksen järjestämässä verkkotilaisuudessa keskiviikkona.

    Korvaamalla fossiilisten energialähteiden käyttöä tuulivoimalla saavutetaan sadan terawattitunnin tuotannolla 10–25 megatonnin vähennys ilmastopäästöihin.

    Tuulivoiman positiivinen ilmastovaikutus on monikymmenkertainen verrattuna tuulivoimaloiden maankäytön päästöihin.

    Kotimaisen uusiutuvan energian tuottaminen muuttaa väistämättä maisemaa. Maankäytön kannalta ydinvoima ja tuulivoima ovat energiatehokkaimmat tuotantomuodot.

    Majavan mukaan kaavoitettavien tuulivoima-alueiden alasta vain pari prosenttia jää myllyjen, niiden huoltoalueiden ja teiden alle. Valtaosa jää alkuperäiseen käyttöön maa-, ja metsätaloudelle tai harrasteisiin. Tieverkosto huomioiden puustoa joudutaan poistamaan noin 2–3 hehtaarilta yhtä tuulivoimalaa kohden.

    Majavan mukaan kunnissa liikkuu väärää tietoa tuulivoimasta. Kaavoituksen yhteydessä keskitytyään usein puhumaan haitoista, vaikka hyötyjä koituu muun muassa kunnan energiaomavaraisuuden vahvistumisesta ja päästöjen vähenemisestä.

    Fossiiliseen energiaan verrattuna tuulivoiman hiilijalanjälki on mitätön. Sen päihittää ainoastaan hitaasti rakentuva ydinvoima.

    Tuulivoimakonsultti Etha Windin selvityksen mukaan tuulivoimala tuottaa alle vuodessa saman määrän energiaa kuin sen valmistamiseen ja rakentamiseen on kulunut. Käyttöikänsä aikana tuulivoimala tuottaa yli 60-kertaisesti sen rakentamiseen vaaditun energiamäärän.

    Etha Windin tiimipäällikkö Jukka Rönnlund kertoo, että tuulivoimala vähentää käyttöikänsä aikana ilmastopäästöjä 50-kertaisesti sen määrän, joka on aiheutunut myllyn rakentamisesta ja metsänielun menetyksestä.

    Kymmenen voimalan tuulipuistolle laskettu hiilikädenjälki eli positiivinen ilmastovaikutus on noin 463 grammaa hiilidioksidia (ekv) per tuotettu kilowattitunti. Fossiiliseen energiaan verrattuna tuulivoimapuiston ansiosta säästytään 139 000 tonnin ilmastopäästöiltä vuodessa. Määrä vastaa noin 13 000 suomalaisen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

    Hiilikädenjäljen laskenta Takakangas-Pihlajaharjun tuulivoimapuistolle.

    Lisää aiheesta
    •  ”Tuulivoiman rakentaminen toisi Lapin yhteismetsille 20 miljoonan euron vuotuiset lisätulot, mikäli puoletkaan kaavailluista hankkeista toteutetaan”, sanovat Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Juho Puikko (vas.) ja Suomen yhteismetsät ry:n asiamies Tapio Sinkkilä. Kuvassa näkyy osa lähiviikkoina valmistuvasta Nuolivaaran 17 voimalan tuulipuistosta.

      Puukauppa | Miljoonien tuulituotot kompastuvat usein tutkaesteisiin – yhteismetsässä tuulipuiston maanvuokra voi ylittää jopa puunmyynnin tulot

      Tilaajalle
    • Suosituimpia kohteita aurinkoenergian rakentamiseen ovat tilakeskuksesta kaukana olevat peltoalueet sekä perikuntien ja viljelystä luopuvien tilojen pellot.

      Energia | Energiantuotantoon vuokrattavan maan tuotto pääsääntöisesti selvästi parempi kuin viljelykäytössä

      Tilaajalle
    • Oikealla näkyvään uuteen vesivoimalaan tulee vesi 100 metriä pitkää kalliotunnelia pitkin. Vanha voimala vasemmalla on suojeltu ja toimii uuden rinnalle niinä aikoina, kun joessa on vettä runsaasti.

      Energia | Suomeen valmistui viimein kovan väännön jälkeen vesivoimala, jollaisia ei ehkä enää tänne tehdä

    • Aurinkopaneelit vaativat paljon avointa tilaa. Kuva on Atrian aurinkovoimapuistosta Nurmosta. Atrian aurinkovoimapuisto on yksi Suomen harvoista toiminnassa olevista teollisen mittakaavan aurinkovoimapuistoista – suuri määrä hankkeita on suunnitteilla.

      Energia | ”Kenenkään maalle ei rakenneta aurinkovoimalaa ilman lupaa” – asiantuntija kertoo, mitä on syytä tietää, jos omalle maalle suunnitellaan energiapuistoa

      Tilaajalle
    • Uusiutuvan energian sähkönsiirron tarpeisiin pakkolunastetaa maata. Itse voimala-alueisiin ei pakkolunastuksia ole toteutettu.

      Maatalousyrittäjät | Uusiutuvan energian hankkeisiin liittyvä pakkolunastus asettaa maanomistajat eriarvoiseen asemaan

    • Voimalinjan johtoalue muodostuu noin 26–42 metrin levyisestä raivatusta johtoaukeasta sekä 20 metrin reunavyöhykkeistä, joilla puuston pituutta on rajoitettu, jotta puut eivät osuisi kaatuessaan johtoon.

      Metsäpolitiikka | Fingrid: Puheet voimalinjojen pakkolunastusten parin sadan euron hehtaarikorvauksista osin virheellisiä, summa voi nousta tuhansiin euroihin jo nuoressa metsässä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    tuulivoima
    uusiutuva energia
    hiilijalanjälki
    ydinvoima
    metsänkäyttö
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi