Miljoonien tuulituotot kompastuvat usein tutkaesteisiin – yhteismetsässä tuulipuiston maanvuokra voi ylittää jopa puunmyynnin tulot

Tuulivoimayhtiöiden himoitsemien tuulivoimatonttien vuokraamisesta on tulossa yhteismetsille merkittävä tulonlähde samalla, kun tuulivoiman tuotanto lisääntyy Suomessa.

Lapissa ja Koillismaalla sijaitsevissa yhteismetsissä on toiminnassa satakunta tuulivoimalaa, mutta uusia hankkeita on vireillä noin tuhannelle tuulimyllylle.

”Jos puoletkaan hankkeista toteutuu, se tarkoittaisi noin 20 miljoonan euron vuotuisia tuloja yhteismetsille ja suunnilleen saman verran verotuloja kunnille”, Suomen yhteismetsät ry:n asiamies Tapio Sinkkilä laskee.

Itäiseen Suomeen sijoittuvien tuulipuistohankkeiden eteenpäin viemistä on varjostanut puolustusvoimien kielteinen suhtautuminen. Puolustusvoimien tutkaestelausunnot ovat kaataneet – tai hidastaneet – suurimman osan vireille tulleista hankkeista myös Itä-Lapissa viime vuosina.

”Viime vuonna puolustusvoimat ilmoitti, ettei se anna tuulipuistoja koskevia lupia lainkaan, mutta nyt yhteydenpito hankkeiden tiimoilta jatkuu”, Sinkkilä sanoo.

Puolustusvoimien huolena on, että sisämaassa sijaitsevien ilmavalvontatutkien ja itärajan väliin nousevat tuulipuistot muodostavat tutkille katvealueita, jotka heikentävät ilmavalvonnan suorituskykyjä.

Selvitysmies Arto Rädyn ministeriöille laatimassa tuoreessa raportissa tuodaan esille keinoja tuulivoiman lisärakentamisen helpottamiseksi itäiseen Suomeen.

”Tämän perusteella uskomme, että tilanteeseen olisi luvassa helpotusta”, Sinkkilä arvioi.

Hyviä alueita tuulivoiman tuotantoon ovat varmatuuliset vaarat, joita riittää Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yhteismetsien alueet ovat erityisen haluttuja, sillä vuokrasopimus tehdään vain yhden maanomistajan kanssa.

Sinkkilän mukaan vuokratuotto yhtä tuulimyllyn paikkaa kohti on 30 000–50 000 euroa vuodessa. ”Tuulipuiston maanvuokraus voi joissakin tapauksissa ylittää yhteismetsän puunmyynnin tulot.”

Kemijärven ja Sallan rajamaille lähiviikkoina valmistuvaan Nuolivaaran tuulipuistoon on noussut yhteensä 17 tuulivoimalaa, joista 15 sijaitsee Kemijärven yhteismetsän palstassa.

”Nuolivaaran puisto on meille taloudellisesti erittäin tärkeä. Tuottoa tulee voimalatonttien vuokraamisesta ja sähkön tuotannosta, ja tästä hyötyvät osakkaat”, Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Juho Puikko kertoo.

Tuulivoimayhtiö rakensi kustannuksellaan yhteismetsän maille 10 kilometriä ympäri vuoden liikennöitävää tiestöä, jonka arvo lasketaan sadoissa tuhansissa euroissa.

”Tiestö toi satoja hehtaareita metsää kesähakkuiden piiriin ja se on meidän vapaassa käytössä”, Puikko sanoo.

Kunnat suhtautuvat yleensä myötämielisesti veroeuroja jauhaviin tuulimyllyihin, mutta poikkeuksiakin löytyy.

Tapio Sinkkilä mainitsee tästä esimerkkinä Tuulialfan noin 200 myllyn tuulipuistohankkeen Sallassa ja Savukoskella, joka sijoittuisi Värriön ja Liesijoen yhteismetsien maille. Kyseessä olisi Suomen suurin tuulipuisto.

”Sallan kunnanhallitus äänesti, ettei sitä viedä kaavoitukseen, ja yhtenä syynä on porotalouden vastustus. Paliskunnalle oli luvassa merkittävät kompensaatiot.”