Lukijalta: Ennakkohaltuunotto tuo maanomistajalle korkeamman korvauksen tuulivoimasta

Tarkennan Teuvo Hatvan mielipiteessään (MT 20.11.) kirjoittamia asioita. Tuulivoima on Suomessa tiukasti säädeltyä. Ympäristövaikutukset sekä voimaloiden koon kasvu arvioidaan kaavoituksessa sekä YVA-menettelyssä.

Etäisyys asutukseen määritetään kattavilla melu- ja välkemallinnuksilla. Ne on todettu toimiviksi mittauksilla, joita on tehty puistojen rakentamisen jälkeen. 40:n desibelin meluraja takaa turvallisen etäisyyden asutukseen.

Kategoriset etäisyydet eivät huomioi alueiden erityispiirteitä eivätkä siksi sovellu etäisyyksien määrittämiseen.

Tuulivoiman vaikutukset ovat paikallisia, ja on tärkeää, että kunnat hyötyvät kiinteistöverotuloista täysimääräisesti. Suomessa on kuntia, jotka tulouttavat vuodessa yli miljoona euroa tuulivoimaloiden verotuksesta. Tuloilla kuntalaisille voidaan tarjota monipuolisempia perus- ja vapaa-ajan palveluita.

Suomessa maanomistus on pirstaloitunutta. Tuulivoimaloiden toisistaan vaatiman etäisyyden tai maa-alueen kapeuden vuoksi vierekkäisten maanomistajien maille ei aina voida rakentaa voimaloita.

Alalla onkin käytäntö, että korvausta maksetaan yksittäisen voimalan perustuspaikkaa laajemman maa-alueen, niin sanotun tuulenottoalueen, omistajajoukolle.

Lunastusmenettelyssä maa säilyy maanomistajalla, mutta sen käyttöä on rajoitettu.

Tuulivoimaa rakennetaan kuten muutakin infraa, mutta siirtolinjan luvitus tulee lainsäädännöstä. Lunastuskorvauksen määrittelee lunastustoimikunta.

Lunastuslain uudistus oli käynnissä tällä hallituskaudella ja STY kannatti korvausten korotusta. Valitettavasti muutos ei edennyt eduskuntaan.

Maanomistajille tarjotaan ennakkohaltuunottosopimusta, joka takaa korkeamman korvauksen. Käytäntöä noudattavat myös kanta- ja alueverkkoyhtiöt.

Ennakkohaltuunotto on järkevää, koska siten maanomistaja saa lunastuskorvauksen päälle lisäkorvauksen. Lisäkorvaus maksetaan usein myös puuston odotusarvosta. Ilman sopimusta lisäkorvaukset menetetään.

Tuulivoiman tuottajat osallistuvat sähkömarkkinan säädön kustannuksiin kuten muutkin sähkömarkkinatoimijat. Jos yhtiö ennustaa tuotannon väärin, se maksaa ennustevirheestä tasemaksua, jolla katetaan säädön kustannuksia.

Anni Mikkonen

toimitusjohtaja

Suomen Tuulivoimayhdistys ry