Fingrid: Puheet voimalinjojen pakkolunastusten parin sadan euron hehtaarikorvauksista osin virheellisiä, summa voi nousta tuhansiin euroihin jo nuoressa metsässä
Fingridin mukaan lunastuskorvauksia ei voi rinnastaa esimerkiksi tuulivoiman tuotantoalueista maanomistajille maksettaviin vuokriin. Yhtiö ei kuitenkaan vastusta lunastuslain muuttamista, jos tuleva hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.Tilaajalle
Voimalinjan johtoalue muodostuu noin 26–42 metrin levyisestä raivatusta johtoaukeasta sekä 20 metrin reunavyöhykkeistä, joilla puuston pituutta on rajoitettu, jotta puut eivät osuisi kaatuessaan johtoon. Kuva: Jarkko SirkiäUusiutuvan energian hankkeita on vireillä ympäri Suomea, minkä vuoksi tuotantoalueiden vuokrasopimukset ja voimajohtojen alle jäävien metsien lunastukset ovat tällä hetkellä ajankohtaisia monille metsänomistajille.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid investoi seuraavan 10 vuoden aikana kolme miljardia kantaverkon kehittämiseen, mikä koskettaa useita tuhansia maanomistajia.
”Uutta johtoaluetta syntyy vähän yli 10 000 hehtaaria, josta osa on metsässä ja osa pelloilla”, Fingridin vanhempi asiantuntija Mikko Kuoppala kertoi Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n torstaina järjestämässä webinaarissa.
Metsänomistajat ovat lunastusten suhteen ymmärrettävästi varpaillaan – onhan kyseessä henkilökohtaiseen omaisuuteen kajoaminen.
Metsämaasta maksetaan mediassa levinneiden väitteiden mukaan lunastuskorvausta vain muutama sata euroa hehtaarilta kertakorvauksena. Kuoppalan mukaan väite pitää paikkansa ainoastaan maapohjan osalta, sillä kertakorvauksena maksettava lunastuskorvaus on monen tekijän summa. Metsässä siihen vaikuttavat muun muassa puuston hakkuuarvo ja odotusarvo.
”Jos lunastuksen kohteena on 23-vuotias metsikkö, niin siitä maksetaan 3 000–4 000 euroa per hehtaari korvauksia.”
Hakkuukypsässä metsikössä korvaussumma voi nousta metsäammattilaisten Fingridille tekemien laskelmien mukaan 10 000 euroon.
Kuoppala tähdentää, että lunastuskorvauksen lisäksi maanomistajalle maksetaan puuston myynnistä saatava tulo. ”Fingrid maksaa puuston poistoon liittyvät kulut ja maanomistaja saa lyhentämättömän tililleen ostajan puusta maksaman rahan.”
Puustosta saadut tulot maksetaan metsänomistajalle tyypillisesti heti hankkeen alussa, kun voimajohtoalueen puusto on kaadettu. Sen sijaan lunastuskorvauksen Fingrid maksaa vasta hankkeen valmistuttua, minkä vuoksi sen saamisessa voi vierähtää useampi vuosi.
”Riippumaton lunastustoimikunta määrittää jokaiselle maanomistajalle tasapuolisesti täyden korvauksen.” Mikko Kuoppala
Maapohjan lunastaminen on Fingridin mukaan lain perusteella pakollista 400 kV voimajohtohankkeissa. Kuoppala perustelee myös tätä pienempien voimajohtojen maiden lunastamista sillä, että korvauksista sopuun pääseminen satojen tai jopa tuhansien maanomistajien kanssa olisi käytännössä mahdotonta.
”Riippumaton lunastustoimikunta määrittää jokaiselle maanomistajalle tasapuolisesti täyden korvauksen”, hän sanoo.
Kuoppala pitää mediassa levinnyttä väitettä lunastuslain vanhentumisesta virheellisenä ja painottaa, että lunastuskorvauksia ei voi rinnastaa esimerkiksi tuulivoiman tuotantoalueista maanomistajille maksettaviin vuokriin.
Hänen mukaansa Fingrid ei kuitenkaan vastusta lunastuslain muuttamista, mikäli tuleva hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.
”Lunastuslaki toteuttaa edelleenkin vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita ihan yhtä hyvin kuin säätämisensä aikaan. Jokainen maanomistaja saa nyt jo käyvän hinnan mukaisen täyden korvauksen menetyksistään.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
