Lunastuslaki tulisi muuttaa Norjan ja Hollannin mukaiseksi – tuottoarvo huomioon, MTK ehdottaa

MTK on ehdottamassa Suomen lunastuslakiin muutoksia, jotka olisivat Norjassa ja Hollannissa voimassa olevien lakien tai niiden yhdistelmän mukaisia, MTK:n johtava juristi Leena Kristeri kertoo.

”Lunastuskorvauksen tulisi määräytyä omaisuuden realistisen ja todennäköisen tuottoarvon perusteella”, hän sanoo.

”Poissuljettua ei olisi myöskään säätää kokonaan erillinen laki lunastuskorvauksesta.”

Norjassa korvausten määrittelyn yleisperiaate on, että maanomistajalla on oikeus korvaukseen, joka vastaisi omaisuuden todennäköistä mahdollista käyttöä. Vielä toteutumattomat kehittämismahdollisuudet tulee ottaa huomioon korvausta määritettäessä, jos ne ovat todennäköisiä.

Huomioon ei siten oteta yksinomaan omaisuuden fyysisiä ominaisuuksia vaan myös oikeudelliset ominaisuudet, esimerkiksi kaavan mukainen käyttötarkoitus.

Lunastuslakiin ei sisälly arvonleikkaussäännöstä.

Hollannin lunastuslaissa julkinen taho ei voi lunastaa yksityisen omistamaa maata sellaista tarkoitusta varten, jonka yksityinen pystyy itse toteuttamaan. Erityisesti asuntorakentaminen on tässä otettu huomioon.

Laki mahdollistaa maksujen perimisen maanomistajalta yhdyskuntatekniikan kustannusten kattamiseksi kaavoitettaessa yksityisen omistamaa maata.

Ulkomailla noudatettavia lakeja on selvitetty oikeusministeriössä pari vuotta sitten.

Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kiinnostunut lunastuksista Suomessa. Tuomioistuin on lähettänyt Suomen hallituksen vastattavaksi valituksen Vantaan pakkolunastuskorvauksesta vuodelta 2020, Asianajajaliitto kertoo.

Valituksessa katsotaan, että kiinteistöstä maksettu pakkolunastuskorvaus on niin vähäinen, että kyse on omaisuuden suojan loukkauksesta. Lisäksi kysytään lunastuksen perusteen hyväksyttävyydestä.

Lunastuskorvaus oli Vantaan Kivistöllä Saraksen tilasta 3,25 miljoonaa euroa, kun valittajat olivat vaatineet korvauksena 13,3 miljoonaa euroa, jonka rakennusliike oli alueesta tarjonnut.