Julkiselle sektorille suunniteltu tekoälyalusta vaatii valtavia investointeja – ”Kustannukset voivat kasvaa reippaastikin”

Tekoälyn käyttö ei ole osoittautunut niin edulliseksi kuin vielä jokin aika sitten ajateltiin. Solitan sisäisen tekoäly-yksikön johtaja Lasse Girsin mukaan kuluneen vuoden aikana on käynyt selväksi, että tekoälyn laaja käyttö voi kasvattaa kustannuksia nopeasti.

Tekoälyn käyttö ei ole mikään automaattinen säästökeino.

”Paljon tekoälyä käyttävän tietotyöläisen lisäkustannukset voivat nousta helposti jopa puoleen kuukauden palkasta. Joissakin tehtävissä kulut voivat olla työntekijän palkan suuruiset tai jopa sitä suuremmat”, Girs sanoo.

Girs arvioi, että julkisessa keskustelussa syntyy liian yksinkertainen kuva siitä, että suuret datamassat ja valmiit tekoälymallit riittävät yksin siihen, että julkinen sektori muutetaan tekoälypohjaiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Koska julkinen tekoälymalli ei voi olla amerikkalaisten kaupallisten mallien varassa, täytyy omien mallien kouluttamiseen tai yhteistyöhön investoida paljon.

”Se ei missään tapauksessa ole ilmaista. Suurin vaiva tässä kaikessa, on data ja sen hallinnointi ja organisointi. Se vaatii isoja investointeja, että tuollainen malli saadaan toimimaan”, Girs sanoo.

Lisäksi tekoälyn päälle täytyy rakentaa esimerkiksi sovelluksia ja palveluja.

”Ei ne mallit siellä itsekseen tee mitään”, Girs toteaa.

Tekoälyn kustannukset voivat yllättää tekoälyn kehittyessä jatkuvasti.

”Sehän ollaan nyt viimeisen tai tämän alkuvuoden aikana huomattu, että tekoälyjen käyttö ei missään tapauksessa ole ilmaista. Itse asiassa ne kustannukset voivat kasvaa reippaastikin”, Girs varoittaa

Lasse Girs painottaa, että pelkkä tekoälyosaaminen ei korvaa asiaosaamista työmarkkinoilla ja julkisella sektorilla.  Kuva: Minna Pinola

Tekoälyn nopea kehitys tekee myös pitkän aikavälin ennusteista epävarmoja. Girsin mukaan alan muutostahti on kiihtynyt niin paljon, että tulevaisuutta on vaikea arvioida edes viikkojen päähän.

"Jos viimeiset pari vuotta on oltu siinä tilanteessa, ettei tiedä mitä ensi kuussa tapahtuu, niin nyt ei tiedä, mitä ensi viikolla tapahtuu", hän sanoo.

Girs korostaa, että tekoälyratkaisujen kehittämisessä on oltava mukana myös niiden käyttäjät ja ne ihmiset, joiden työhön tai arkeen tekoäly vaikuttaa.

”Tekoälyratkaisuja tai palveluita ja digitaalisia ratkaisuja ja palveluita, oikeastaan mitä tahansa, mitä tehdään teknologian kanssa, ei saa jättää vain teknologiaihmisten ja teknologiatahojen haltuun,” hän painottaa.

Girs arvioi myös, että keskustelu tekoälyn vaikutuksesta työelämään on muuttumassa. Hänen mukaansa tekoälyosaaminen on tärkeää, mutta se ei korvaa vahvaa substanssiosaamista.

"Sellainen, jolla on selkeä substanssiosaaminen, voittaa aina sellaisen, jonka ainoa osaaminen on tekoälytyökalujen käyttö", hän toteaa.

Girsin mukaan onkin huolehdittava siitä, ettei vahva ammattiosaaminen rapaudu tekoälyn yleistyessä.

Tekoäly muuttaa suomalaista työelämää jo nyt. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

”Substanssiosaaminen pitää varmistaa, että se pysyy meillä, koska muuten me ei pystytä ottamaan vastuuta niistä tekoälyn tekemistä”, Girs toteaa.

Julkisella sektorilla hän näkisi tekoälyn ensimmäiset merkittävät hyödyt rutiinitehtävien automatisoinnissa, kuten dokumenttien käsittelyssä ja kansalaisten asioiden valmistelussa.

Juuri tällaiset tehtävät ovat usein julkisen sektorin työuran ensimmäisiä askelia. Siksi niiden automatisointi voi osua erityisesti nuoriin, jotka hankkivat ensimmäistä työkokemustaan ja etenevät niiden kautta vaativampiin tehtäviin.

Mallia Girs ottaisi esimerkiksi Iso-Britanniasta.

”He panostavat erityisesti kansalaisten ja kansalaispalveluiden ensimmäisen asteen kontaktointiin. Siinä olisi mun mielestä selkeimmät isot hyödyt, että nopeutetaan kansalaisten asioiden hoitamista”, Girs sanoo.

Girs veisi tekoälyä myös terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Tekoälystä olisi paljon hyötyä esimerkiksi tutkimustyössä. Myös tekoälyn tarjoamasta laskentakyvystä olisi hyötyä useilla eri aloilla.

Tekoälyn mahdollistamassa ääniohjauksessa Girs näkee paljon potentiaalia.

”Silloin nämä digitaaliset palvelut saavuttaa myöskin sellaiset kansalaiset, jotka eivät ehkä pysty asioimaan netissä näppäimistön avulla”, Girs toteaa.