Tekoälyn käyttöön liittyvää sääntelyä arvioidaan parhaillaan useissa eri ministeriöissä. Kuvassa on valtioneuvoston linna. Kuva: Janne Suhonen / valtioneuvoston kanslia
Tekoälyltä odotetaan miljardiluokan hyötyjä julkiselle sektorille – asiantuntija kehottaa realismiin
Valtiovarainministeriö tavoittelee tekoälyn laajaa käyttöönottoa julkisella sektorilla, mutta samalla joudutaan ratkaisemaan vaikeita kysymyksiä vastuusta, tietosuojasta ja lainsäädännöstä.Tilaajalle
Tekoälyllä pyritään saamaan säästöjä julkiselle sektorille. Kuvituskuva. Kuva: Janne Suhonen / valtioneuvoston kanslia, PexelsValtiovarainministeriö tavoittelee tekoälyn laajaa käyttöönottoa koko julkisella sektorilla osana hallituksen säästö- ja tuottavuustavoitteita. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä julkishallinto toimii tekoälypohjaisesti.
Valtiovarainministeriön tietohallintoneuvos ja yksikön päällikkö Katja Väänäsen mukaan kyse ei ole yksittäisestä hankkeesta, vaan koko julkishallinnon toimintatapojen muutoksesta.
"Tavoitteena on tekoälyn täysimittainen hyödyntäminen julkisen hallinnon tehtävissä ja palveluissa niin, että palvelut paranevat ja sujuvoituvat. Samalla haetaan tuottavuutta, kun palveluntarve kasvaa väestön ikääntyessä ja työvoimaa poistuu työmarkkinoilta", Väänänen taustoittaa.
”Arvio on, että ensi vuonna saadaan jo jotain konkreettista valmiiksi.”
Väänänen korostaa, että tekoäly on vain yksi keino vastata julkisen sektorin haasteisiin, mutta sen käyttöönottoa halutaan nyt johtaa aiempaa tavoitteellisemmin.
Valmistelua on tehty jo usean vuoden ajan ministeriöiden, virastojen, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyönä.
”Haluamme välttää sen, että sama pyörä keksitään aina uudelleen. Olemme hakeneet yhteistä ymmärrystä siitä, millaisia käyttöönottoja eri puolilla on tehty ja mitä niillä on saavutettu", Väänänen kertoo.
Tekoälymuutosta ohjaamaan perustetaan poikkihallinnollinen strateginen johtoryhmä ja valtiovarainministeriön vetämä muutostoimisto.
Samalla valtio rakentaa yhteistä tekoälyalustaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa tekoälyn turvallinen käyttö myös korkean turvallisuustason aineistojen käsittelyssä. Alustan avulla halutaan vähentää riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista teknologiayhtiöistä.
"Tarkoituksena on rakentaa yhteinen ja turvallinen tekoälyalusta valtionhallinnolle. Sen avulla tekoälyä voidaan hyödyntää yhteisellä pohjalla turvallisesti myös silloin, kun käsitellään korkean turvallisuustason aineistoa", Väänänen kertoo.
”Suunta on selvä, mutta jos tavoite asetetaan liian raflaavasti, se voi kääntyä itseään vastaan.”
Alusta ei kuitenkaan valmistu vielä tänä vuonna.
"Arvio on, että ensi vuonna saadaan jo jotain konkreettista valmiiksi. Tämä alusta on alku laajemmalle kokonaisuudelle, jonka näemme rakentuvan tulevina vuosina palvelemaan koko julkista hallintoa", hän toteaa.
IT-asiantuntija Petteri Järvinen pitää tavoitetta oikeansuuntaisena. Hänen mukaansa julkishallinnossa on paljon rutiininomaisia tehtäviä, joissa tekoäly voisi lisätä tehokkuutta jo nyt.
”Vakioraporttien laatiminen ja määrämuotoisten asioiden käsittely ovat juuri sellaisia töitä, joita tekoäly pystyy tekemään. Ihmisen pitää kuitenkin katsoa lopputulokset läpi”, hän toteaa.
Järvisen mukaan esimerkiksi tukihakemusten käsittely perustuu pitkälti sääntöihin ja vakiomuotoisiin prosesseihin, joten niitä voidaan automatisoida pitkälle ilman kaikkein kehittyneimpiä tekoälymalleja.
Petteri Järvinen on IT-asiantuntija, tietokirjailija ja konsultti. Kuva: Petteri JärvinenTekoälyn laajempi käyttöönotto nostaa samalla esiin kysymyksen vastuusta. Jos tekoäly tekee virheen, kuka on vastuussa?
Väänäsen mukaan nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa tilanteeseen, jossa tekoäly osallistuu päätösten valmisteluun tai joissakin tapauksissa myös niiden toteuttamiseen.
"Ihmisen vastuu ei katoa. Pitää määritellä selkeästi, missä tekoäly voi toimia itsenäisesti, missä tarvitaan aina ihmisen harkintaa ja kuka vastaa päätöksistä", hän painottaa.
Järvinen muistuttaa, että erityisesti henkilötietojen käsittelyssä on syytä edetä varovaisesti. Nykyisissä amerikkalaisissa tekoälypalveluissa käyttäjä ei voi olla täysin varma siitä, miten tietoja käsitellään tai missä niitä säilytetään.
Hänen mukaansa tilanne helpottuu, kun tekoälymalleja voidaan ajaa organisaatioiden omissa ympäristöissä ilman riippuvuutta ulkopuolisista pilvipalveluista. Samalla myös kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa.
Tekoälyn laajempi käyttöönotto nostaa samalla esiin kysymyksen vastuusta. Jos tekoäly tekee virheen, kuka on vastuussa?
Tekoälyyn kohdistuu suuria odotuksia myös julkisen talouden näkökulmasta.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa tekoälyn voivan parhaimmillaan nostaa julkisen sektorin tuottavuutta jopa 20 prosenttia. Väänänen muistuttaa kuitenkin arvion perustuvan optimistisimpaan skenaarioon.
Järvisen mukaan tavoite on pitkällä aikavälillä mahdollinen, mutta vuoteen 2030 mennessä hän ei usko 20 prosentin säästöjen toteutuvan.
”Esimerkiksi kymmenen vuoden aikajänteellä voidaan päästä jopa yli 20 prosentin tuottavuushyötyihin”, hän toteaa.
Lopuksi hän toteaa, että ihmisiä ei tulisi pelotella liian suurilla puheilla.
”Suunta on selvä, mutta jos tavoite asetetaan liian raflaavasti, se voi kääntyä itseään vastaan”, Järvinen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
