Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan profesori Tommi Kärkkäinen pitää hyvin tärkeänä, että Suomessa kehitetään aktiivisesti omia tekoälymalleja. Kuva: Petteri Kivimäki
Mojova lahjoitus vauhdittaa tekoälytutkimusta Suomen yliopistoissa ‒ ”Käsissämme on murrosteknologia, joka muuttaa peruuttamattomasti työelämää”
Yliopistorehtori Jari Ojalan mukaan tekoälyssä on myös havaittavissa eroja aiempiin suuriin murrosteknologioihin verrattuna.Jyväskylä
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pasi Tyrväisen (kuvassa vasemmalla) ja Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojalan mukaan Jyväskylän yliopistossa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tekoälytutkimusta. Kuva: Petteri KivimäkiSuomalainen tekoäly-yrittäjä Peter Sarlin teki tammikuussa 6,5 miljoonaan euron suuruisen lahjoituksen kolmelletoista kotimaiselle yliopistolle. Yliopistot saavat Sarlinin perustamalta Foundation PS -säätiöltä kukin puoli miljoonaa euroa, joka korvamerkitään tekoälytutkimukseen.
Yksi lahjoituksen saajista on Jyväskylän yliopisto.
”Tekoälytutkimusta on täällä tehty jo vuodesta 1967, kun tietojenkäsittelyopin koulutus aloitettiin”, informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pasi Tyrväinen toteaa.
Jyväskylän yliopistoon perustetaan uusi tekoälyprofessuuri.
”Haku aukeaa näinä päivinä. Ensi syksynä tehtävässä aloittaa uusi professori, joka tutkii tekoälyä ja ennen kaikkea koneoppimista sekä myös opettaa aiheesta”, Tyrväinen sanoo.
”Professuuri kohdistuu it-tiedekuntaan, jossa alan tutkimusta tehdään. Mutta tekoälyä käytetään ja kehitetään lähes kaikissa yliopistomme tiedekunnissa. Esimerkiksi historiantutkimuksessa fantastisimpia asioita on, että vanhoja käsinkirjoitettuja tekstejä kyetään lukemaan ja tulkitsemaan tekoälyllä”, Jyväskylän yliopiston rehtori ja historian professori Jari Ojala sanoo.
”Teköäly ei tee tutkimusta puolestamme, mutta helpottaa tässä tapauksessa meitä löytämään oikeat aineistot.”
”Historiantutkimuksessa fantastisimpia asioita on, että vanhoja tekstejä kyetään kääntämään tekoälyllä.”
Tyrväisen mukaan on tärkeää, että suomalaisissa korkeakouluissa ollaan ajan hermolla tekoälyn suhteen.
”Tekoälyä on tutkittu pitkään, mutta viime vuosina on tapahtunut hyvin suuria harppauksia. Kehittämisessä ollaan selvästi pisimmällä Kiinassa ja Yhdysvalloissa, ja Euroopalla on kiinni kurottavaa. Mutta uusia läpimurtoja voi tulla yllättävästi ja mistä tahansa päin maailmaa.”
Rehtori Ojala ennakoi tekoälyn kehityksestä käänteentekevää asiaa työelämän tulevaisuudelle.
”Käsissämme on murrosteknologia, joka muuttaa peruuttamattomasti työelämää. Tämä jollain aikavälillä vaikuttaa vahvasti siihen, millaista työtä ylipäätään tehdään ja miten.”
”Aiemmat murrosteknologiat ovat korvanneet lähinnä suorittavan portaan työtä, mutta nyt suuri osa tietotyöstä on korvautumassa.”
Ojalan mukaan tekoälyssä on myös havaittavissa eroja aiempiin suuriin murrosteknologioihin verrattuna.
”Höyrykoneen käyttöönotossa meni kymmeniä vuosia. Tekoälypuolella kehityksen vauhti on hengästyttävän nopeaa. Lisäksi aiemmat murrosteknologiat ovat korvanneet lähinnä suorittavan portaan työtä, mutta nyt osa tietotyöstä on korvautumassa”, rehtori pohtii.
”Se on tosi iso kysymys myös yliopistolle, että miten pystytään kouluttamaan osaamista, joka jatkossa parhaiten vastaa yhteiskunnan ja työelämän tarpeita.”
Jyväskylän yliopiston it-tiedekunnan professori Tommi Kärkkäisen mukaan tekoälyn suuri läpimurto tapahtui lokakuussa 2022.
”Kun generatiivinen tekoäly ChatGPT alkoi tuottaa tekstiä, kuvia ja musiikkia, se räjäytti maailmanlaajuisen kiinnostuksen. Tällainen elävien ihmisten kanssa keskusteleva tekoäly, jonka pohjalla ovat laajat kielimallit, oli käänteentekevä”, Kärkkäinen pohtii.
Tämän vuoden alussa julkistettiin kiinalainen DeepSeek-tekoälymalli.
”DeepSeekissä uraauurtavaa oli se, että malli oli toteutettu paljon kevyemmin, mutta siinä näyttäisi olevan aivan yhtä hyvät ominaisuudet kuin ChatGPT:ssä.”
Professori Kärkkäinen huomauttaa, että myös Suomessa kehitellään aktiivisesti omia tekoälymalleja.
”Kehitteillä on esimerkiksi Turun yliopiston ja Silo AI:n yhteistyönä rakennettava Poro-kielimalli. Pidän hirveän tärkeänä, että Suomessa myös kehitetään tekoälyä sen lisäksi, että sitä pyritään ottamaan mahdollisimman järkevästi käyttöön.”
”Pidän hirveän tärkeänä, että Suomessa myös kehitetään tekoälyä sen lisäksi, että sitä pyritään ottamaan mahdollisimman järkevästi käyttöön.”
Dekaani Pasi Tyrväinen huomauttaa, ettei tekoälyllä itsessään ole ”älyä” tai mieltä, kuten elävällä ihmisellä on.
”Klassinen tekoälyn määritelmä kuuluu niin, että se on jotain, missä tietokone toimii tavalla, joka ihmisen käyttäytymisenä tulkittaisiin älykkyydeksi. Älykkyyttä on monenlaista: matemaattista, sosiaalista ja kielellistä”, Tyrväinen toteaa.
”Yliopistossahan kukaan tutkija ei tutki tekoälyä, vaan jotain sen osa-aluetta.”
Nykyisellään yleisin tekoälyn toimintaperiaate on malli, jossa kehitetään oppimiskykyisiä järjestelmiä.
”Niille syötetään paljon dataa, joka voi olla numeroita tai tekstejä. Algoritmeille koulutetaan logiikkaa, jonka mukaan ne oppivat päättelemään esimerkiksi todennäköisiä seuraavia kirjaimia, sanoja tai lauseita. Tekoälykentässä huomio kiinnittyy tällä hetkellä näihin suuriin kielimalleihin”, Tyrväinen sanoo.
”Tekoäly ei kykene valtaamaan maailmaa mutta ne ihmiset, joilla on paras käytettävissä oleva tekoäly, ovat erittäin vahvassa asemassa.”
Koska tekoälyn tapa ajatella on ihmisten kouluttamaa, ratkaisevaa on, millä aineistoilla tekoälyä ruokitaan.
”Tekoäly kykenee ainoastaan niihin asioihin, mihin se on opetettu tai mitkä siihen on ohjelmoitu. Mutta jos se opetetaan ajamaan tiettyä päämäärää, niin ihminen voi ulkoapäin tulkita, että sillä olisi oma tahto”, Tyrväinen muotoilee.
”Tämän vuoksi tekoälyyn latautuu painavia eettisiä kysymyksiä. Tekoäly ei kykene valtaamaan maailmaa mutta ne ihmiset, joilla on paras käytettävissä oleva tekoäly, ovat erittäin vahvassa asemassa.”
- Osaston luetuimmat
