
Päivitetyt harvennusmallit, kiertoajan pidentäminen ja sekametsän kasvattaminen ovat uutta päivitetyissä metsänhoitosuosituksissa. Myös turvemaiden lannoitus, metsänhoidon laadunhallinta ja uhanalaisten lajien turvaaminen ovat saaneet tilaa uusissa suosituksissa.
Uudet harvennusmallit suosittelevat jättämään ensiharvennuksessa sata kappaletta enemmän kuusen, männyn ja hieskoivun runkoja kuin aiemmin on opastettu. Runsaasti tilaa tarvitsevalla rauduskoivulla suositus pysyy ennallaan. Uusiin malleihin on syytä siirtyä heti, kannustaa Tapion metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti.
”Harvennuksissa tärkeää on oikea ajoitus, mutta harvennustavan voimakkuutta voi valita entistä joustavammin metsän ominaisuuksien ja metsänomistajan tavoitteiden mukaan”, Kuutti totesi uudistuneiden metsänhoidon suositusten esittelyssä keskiviikkona.
Uusissa suosituksissa opastetaan myös pidennetyn kiertoajan malliin. Se tarkoittaa kiertoajan pidentämistä keskimäärin 15 vuodella aiemmista harvennusten perusmalleista.
”Oikeastaan kyse ei ole metsän iästä, vaan puuston järeydestä”, Kuutti täsmensi.
Pidennetyn kiertoajan mallissa puuston hiilivarasto ja tuotos lisääntyvät, lahopuusto ehtii kehittyä pitempään ja metsä säilyy pitkään virkistyskäyttöön sopivana. Miinuspuolena pääoman tuotto heikkenee, vaikka puuston tilavuus kasvaakin. Myös tuhoriskit lisääntyvät.
Sekametsien hyödyistä on puhuttu paljon, mutta metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa Tapiosta kehottaa miettimään, mitä puulajeja ja missä suhteessa sekametsässään haluaa kasvattaa. Ja haluaako kasvattaa sekametsää koko kiertoajan vai osan sitä?
”Pääpuulajin taimitiheyttä voidaan alentaa ja täydentää puustoa toisella lajilla. Molemmat lajit istutetaan yhtä aikaa. Sekametsää istuttaessa pitää tietää, mitkä lajit kyseiselle paikalle sopivat. Mitä rehevämpi kasvupaikka on, sitä enemmän on mahdollisuuksia. Karussa männikössä eivät muut puulajit kasva”, Nikinmaa opastaa.
Suosituksista löytyvät harvennusmallit sekametsille kuusi–mänty, kuusi–rauduskoivu ja mänty–rauduskoivu.
Julkistamistilaisuuden osallistujat halusivat tietää, onko kaikista metsistä tarkoitus tehdä sekametsiä.
”Ei ole tarkoitus, mutta se on riskien hajauttamista. Riskien hajauttamista on sekin, että kasvattaa eri kuvioilla eri puulajeja.”
Tapion luonnonhoidon asiantuntija Teemu Huikuri kertoi, että suosituksissa korostuu luontoa painottava toiminta, joka turvaa lajiston monimuotoisuutta ja vesiensuojelua.
”Suosituksista saa selkeät neuvot sellaisiin kysymyksiin kuin miten lintujen pesimäaika otetaan huomioon tai miten petolinnun ja liito-oravan pesäpuu voidaan säästää.
Metsänhoidon laatua voidaan parantaa tietyillä perusasioilla.
”Keskeisin keino on, että kaikki sopimukset hakkuista ja metsänhoidosta tehdään kunnolla. Silloin ollaan jo pitkällä”, tähdentää metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo.
”Toiseksi laatua voi parantaa miettimällä, onko metsänhoitotöiden suunnittelu onnistunut ja onko työt toteutettu oikein.”
Sekä laatu että virheet metsän kasvatuksessa kumuloituvat ja näkyvät pitkään, Vanhatalo sanoo.
Hyvä laatu tulee Vanhatalon mukaan lakien ja metsäsertifioinnin noudattamisesta sekä metsänomistajan omista ja toteuttajaorganisaatioiden laatuvaatimuksista.
Metsänhoidon suositukset ovat saatavilla aina ajantasaisina osoitteesta metsanhoidonsuositukset.fi. Ihan kaikkia uusia suosituksia ei ole vielä ehditty sinne päivittää.
Yksittäisen tiedon hakemista laajasta kokonaisuudesta auttaa tekoälyavusteinen haku. Tekoälylle voi esittää kysymyksiä ja se koostaa vastauksen suositusten sisällöistä.
Suositusten päivittämistä koordinoi Tapio. Kolmivuotisen hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
