• Näistä syistä tekoäly voi tuoda maatalousyrittäjälle ja metsänomistajalle tuntuvasti lisää rahaa

    Saksalaisprofessori Michael Emmerich korostaa, että jokainen metsä on erilainen.
    Tilaajalle
    Tekoälyn pohjana on mitattu data ja sen hyödyntäminen, kertovat lkka Pölönen (kuvassa vasemmalla), Tommi Kärkkäinen ja Michael Emmerich. Kädessään heillä on erilaiset dataa tuottavat kamerat.
    Tekoälyn pohjana on mitattu data ja sen hyödyntäminen, kertovat lkka Pölönen (kuvassa vasemmalla), Tommi Kärkkäinen ja Michael Emmerich. Kädessään heillä on erilaiset dataa tuottavat kamerat. Kuva: Petteri Kivimäki
    Metsä|Tekniikka
    24.2.202520:30
    Jukka Koivula
    Jyväskylä

    Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan apulaisprofessori Ilkka Pölönen arvioi, että tekoälystä on lähivuosina saatavilla maa- ja metsätalouteen rahanarvoista hyötyä.

    ”Ylipäätään kaikenlainen koneellinen autonomia kiinnostaa maataloudessa. Koko ajan kehitetään uusia sovelluksia, jotka voivat tuoda tiloille tehokkuutta työvoima- ja kustannusrakenteesta johtuen”, Pölönen sanoo.

    ”On jo olemassa itseohjautuvia traktoreita. Teknologiaorientointuneet viljelijät käyttävät apuna drooneja, kun pellon kasvukuntoa kartoitetaan”, Pölönen toteaa.

    Pölönen uskoo myös spektrikuvaamisen tuovan paljon hyötyjä.

    ”Kun kännykkäkamerassa on kolme spektrikaistaa, tuottavat spektrikamerat laajojen kaistojen sijaan paljon kapeita piikkejä. Spektrikameran ottaman kuvan pikseleistä syntyy paljon tarkempaa värimittaamista kuin perinteisellä valokuvauksella.”

    ”Spektrikameran ottaman kuvan pikseleistä syntyy paljon tarkempaa värimittaamista kuin perinteisellä valokuvauksella.”

    Ilkka Pölönen

    Pölösen mukaan spektrikuvaamisella puista tai kasveista voidaan havaita huomattava määrä asioita.

    ”Kasvillisuudesta nähdään heti, onko se stressaantunut kuivuuden tai tuholaisten takia. Spektrikuvausta on käytetty apuna esimerkiksi kirjanpainajatuhoja torjuttaessa. Sen avulla päästään kiinni tuholaisiin aiemmin. Perinteisestä digivalokuvasta kyllä tunnistaa vaurioituneen tai kuolleen puun, mutta ei infektion ensi oireita.”

    Vastaavaa hyötyä supertarkoista spektrikuvista on saatavilla myös esimerkiksi viljanviljelyssä.

    ”Tekoälyä tarvitaan avuksi datan seulomiseen. Jos kuvassa on vaikka miljoona pikseliä, on siinä myös miljoona spektriä, joita kukaan ihminen ei ehdi käymään läpi.”

    Saksalainen professori Michael Emmerich työskentelee Jyväskylän yliopistossa soveltavan matematiikan ja tietokonetieteiden parissa.

    Emmerich on mukana yliopiston monitavoitteisessa optimointiryhmässä (Multiobjective Optimization Group), joka hyödyntää tekoälyä datan hankinnassa ja analysoimisessa. Tavoitteena on parantaa tietoon ja dataan perustuvaa päätöksentekoa muuttuvissa tilanteissa.

    ”Yhdistämme dataa ja tietoa. Tekoälystä on paljon hyötyä, kun käsitellään hyvin suuria datamääriä. Näiden ennustemallien perusteella käytämme tekoälyn tukemia hakualgoritmeja, luodaksemme joukon ehdotuksia suunnitelmia ja toimintamalleja varten”, Emmerich avaa.

    Saksalaisprofessori on käsitellyt työssään muun muassa logistiikka-alaan, arkkitehtuuriin sekä metsätalouteen liittyviä suunnitteluongelmia.

    ”Jos esimerkiksi otetaan kestävä metsätalous, niin ensinnäkin voimme tarjota metsäyhtiölle, julkiselle taholle tai yksityiselle metsänomistajalle valistuneita ja tutkittuun tietoon pohjautuvia ennusteita.”

    ”Voidaan ennakoida, mitä metsässä tapahtuu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, jos siinä tekee avohakkuun tai jos sieltä poistaa nuoret puut tai jos sieltä poistaa vanhat puut”, Emmerich esittelee.

    Emmerich huomauttaa, että erilaisia vaihtoehtoja metsänhoitoon on kaikki paikat ja ajanjaksot huomioiden tähtitieteellisen paljon.

    ”Tekoälyjärjestelmämme rajaavat esiin mielenkiintoisimmat ja käyttökelpoisimmat vaihtoehdot.”

    ”Voidaan ennakoida, mitä metsässä tapahtuu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, jos siinä tekee avohakkuun tai jos sieltä poistaa nuoret puut tai jos sieltä poistaa vanhat puut.”

    Michael Emmerich

    Saksalaisprofessori korostaa, että jokainen metsä on erilainen ja metsätaloudellisten toimien yhteydessä on järkevää huomioida monia asioita.

    ”Avainasemassa on tietenkin ympäristöarvojen ja taloudellisen hyödyn yhteensovittaminen kestävällä tavalla. Mutta myös esimerkiksi metsien ihmisille tarjoamat terveys- ja virkistysarvot on syytä ottaa huomioon.”

    Emmerich on vakuuttunut, että tekoälystä on paljon hyötyä metsänomistajalle.

    ”Emmehän halua ratkaisuja, jotka ovat huonoja sekä taloudelle että luonnon monimuotoisuudelle. Mutta voimme tarjota vain tarkkoja ennusteita ja auttaa löytämään mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Ihminen tekee lopullisen ratkaisun ja kantaa siitä vastuun.”

    Lisää aiheesta
    • Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pasi Tyrväisen (kuvassa vasemmalla) ja Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojalan mukaan Jyväskylän yliopistossa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tekoälytutkimusta.

      Tekniikka | Mojova lahjoitus vauhdittaa tekoälytutkimusta Suomen yliopistoissa ‒ ”Käsissämme on murrosteknologia, joka muuttaa peruuttamattomasti työelämää”

    • Helsingin yliopisto kuvailee professuureja merkittäväksi askeleeksi Suomen ja Euroopan tekoälytutkimuksessa. LEHTIKUVA / Markku Ulander.

      Tekniikka | Suomalaiselle tekoälytutkimukselle jättilahjoitus − 13 uutta professuuria ympäri Suomea

    • Päijät-Hämeen hyvinvointialueella digitaalisia palveluita on käytössä laajasti esimerkiksi perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa.

      Hyvinvointi | Tekoäly arvioi pian Päijät-Hämeessä, millaista hoitoa potilas tarvitsee − tietohallintojohtaja kertoo, mitä hyötyä siitä on

      Tilaajalle
    • Yhtiö suunnittelee investoivansa keskuksiin yli miljardi euroa. Havainnekuva. LEHTIKUVA / HANDOUT / XTX MARKETS.

      Yritykset | Tekoälyä rahoitusmarkkinoilla hyödyntävä brittiyritys suunnittelee miljardiluokan datakeskusinvestointia Kajaaniin

    • OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman, SoftBankin johtaja Masayoshi Son ja Oraclen perustaja Larry Ellison osallistuivat Valkoisessa talossa järjestettyyn julkistustilaisuuteen presidentti Donald Trumpin rinnalla. LEHTIKUVA/AFP.

      Talous | Donald Trump julkisti satojen miljardien Stargate-tekoälyhankkeen: Datakeskuksia tulossa ympäri Yhdysvaltoja

    • Uudistetut metsänhoidon suositukset opastavat jättämään puuston ensiharvennuksessa noin sata runkoa tiheämmäksi kuin aiemmin neuvottiin. Kuvituskuva.

      Metsänhoito | Uudistetut suositukset ohjaavat kasvattamaan metsiä aiempaa tiheämpinä – Tekoäly opastaa

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotti vakuutti kokeilussa tarkkuudellaan ‒ kone noudatti ennakkosuunnitelmaa tarkasti

    Tilaajalle
  • Koneviesti tutustui ensimmäiseen Suomeen tulleeseen AgXeed-peltorobottiin touko-kesäkuussa Köyliössä.

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotin anturit ja ohjelmisto korvaavat kuljettajan ‒ sähköinen voimansiirto on hyötysuhteeltaan hyvä

    Tilaajalle
  • Saku Tiaisen valmistama pienkuormaaja näyttää erittäin valmiilta ja pitkälle harkitulta koneelta. Koneen kehittämiseen tähän vaiheeseen onkin vaatinut useamman vuoden.

    Koneviesti | Autojen ja sekalaisten koneiden osista kuormaaja – näin syntyi itse tehty kuormain omalle pihalle