Ambulanssiajoa on aiempaa vähemmän – ”Virhearvioita huomattavan vähän”
Hyvinvointialue päättää lopulta, milloin ambulanssi lähtee.Tilaajalle
Hätäkeskuksesta eteenpäin välitettyjen hälytystehtävien määrä on laskenut reilu vuosi sitten käyttöön otetun tehtävänkäsittelyohjeen jälkeen. Tarpeettomia lähtöjä on nyt vähemmän. Kuva: Petteri KivimäkiPuhelu hätäkeskukseen johtaa aiempaa harvemmin siihen, että paikalle saapuu ambulanssi. Taustalla on ensihoidon Hätäkeskuslaitokselle antama uusi tehtävänkäsittelyohje.
Vuoden 2023 lopulla käyttöön otettu ohje näkyi heti viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Koko maassa oli ensihoidon tehtäviä noin 10 prosenttia aiempaa vähemmän.
Siitä lähtien välitettyjen tehtävien taso on pysynyt hyvin samanlaisena, sanoo hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Ari Ekstrand.
Aiempaa useammin hätäkeskus neuvoo soittajaa hakeutumaan esimerkiksi omatoimisesti päivystykseen, tai kiireettömään terveydenhoitoon.
”Taustalla oli palaute siitä, että aiempi järjestelmä johti usein tehtäviin, jotka olivat kentältä saadun palautteen mukaan turhia”, Ekstrand kertoo.
”Yliarviointia varmasti on edelleen, niin kuin on aliarviointiakin, niin on aina ollut, mutta ne määrät ovat huomattavan pieniä tällä hetkellä” Ari Ekstrand
Viime vuonna ensihoitoon liittyviä ilmoituksia tuli hätäkeskuslaitokselle noin 910 000 kappaletta. Niistä eteenpäin hyvinvointialueelle välitettiin 733 000.
Loput ohjattiin esimerkiksi hakeutumaan omin avuin päivystykseen tai olemaan yhteydessä lääkäriin seuraavana päivänä.
Vuonna 2023 ensihoidon tehtäviä välitettiin eteenpäin runsaat 823 000, eli noin 90 000 viime vuotta enemmän.
Tarpeettomia tehtäviä, joissa paikalle saapuneille ensihoitajille selviää, ettei ensihoidon apua tarvitakaan, on saatu vähennettyä tuntuvasti.
”Yliarviointia varmasti on edelleen, niin kuin on aliarviointiakin, niin on aina ollut, mutta ne määrät ovat huomattavan pieniä tällä hetkellä”, Ekstrand sanoo.
Aiemman järjestelmän välittämisherkkyys johtui sen rakenteesta. Hätäkeskuksen käyttämä ohjelmisto oli rakennettu kysymykseen valittavien vaihtoehtojen varaan. Käsittelyn sujuvuuden vuoksi kysymyksiä oli rajallinen määrä, mutta päätös siitä, välitetäänkö tehtävä oli joka kerta saatava.
”Se johti käytännössä siihen, että kun ei ollut kaikkea tietoja, ja oltiin epävarmoja, ambulanssi hälytettiin varmuuden vuoksi”, Ekstrand selittää.
Nyt järjestelmää on muutettu niin, että päivystäjä tekee itse lopullisen päätelmän siitä, millaisesta avuntarpeesta on kysymys.
Hätäkeskuksessa tehdään arvio tehtävän laadusta ja vakavuustasosta. Se, miten kuhunkin tehtävään vastataan on kuitenkin hyvinvointialueiden päätettävissä.
”Parametrit on käytännössä ladattu järjestelmään. Kun tehtävä on määritetty, kone tarjoaa millaista yksikköä sinne voisi lähettää”
Sen jälkeen kun hätäkeskus on välittänyt tehtävän eteenpäin, on asian jatkohoito hyvinvointialueen vastuulla. Hätäkeskuksella ei ole tietoa esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti apu saavuttaa sitä tarvitsevan, tai kuinka moni potilas kuljetetaan ensihoidon toimesta jatkohoitoon.
Edelleen kaikista hätäkeskukseen saapuvista ensihoitoa koskevista tehtävistä noin 81 ohjataan eteenpäin hyvinvointialueelle. Kaikista hätäkeskuksen eteenpäin välittämistä tehtävistä noin puolet koskee ensihoitoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
