Korkea sulfaattipitoisuus on myrkyllistä kaloille ja erityisesti niiden lisääntymiselle. Kuva: Hanna Koikkalainen
Akkutehtaan ympäristölupa mahdollistaa sulfaatin laskemisen Itämereen, vaikka siitä voitaisiin jalostaa lannoitetta – ”Vihreää siirtymää toteutetaan vesistön kustannuksella”
CNGR Finland Oy:n akkumateriaalin tuotantolaitoksen ympäristölupa herättää paljon huolta Itämeren puolesta.Tilaajalle
Akkumateriaalitehtaan ympäristölupa mahdollistaa jätevesien laskun Haminan rannikkovesiin. Arkistokuva Itämereltä. Kuva: Kari SalonenHaminaan 500 miljoonan euron akkumateriaalitehtaan investointia suunnittelevan CNGR Finland Oy:n saama ympäristölupa herättää osassa paikallisista suurta huolta.
”Surullinen ja järkyttävä päätös. Oltiin hyvin toiveikkaita, että CNGR:n akkumateriaalitehtaalta edellytettäisiin vastaavaa jätevesien käsittelyä kuin Northvoltilla Ruotsissa ja BASF Harjavallalta, mutta ei”, toteaa ympäristötieteilijä ja Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Outi Lankia.
Lankia toteaa, että kyseisessä tapauksessa vihreää siirtymää toteutetaan vesistön kustannuksella.
Haminaan suunnitellussa laitoksessa on tarkoitus valmistaa vuosittain noin 60 000 tonnia muun muassa premium-sähköajoneuvojen akuissa tarvittavaa prekursorimateriaalia.
”Väkevä sulfaattiseos painuu meren pohjalle aiheuttaen kerrostumista, happikatoa, fosforin vapautumista ja edelleen rehevöitymistä sekä myrkyllisen rikkivedyn ja metyylielohopean muodostumista.” Outi Lankia
CNGR:n saamassa luvassa annetaan yritykselle mahdollisuus laskea akkumateriaalitehtaan toiminnasta syntyvä natriumsulfaatti Haminan rannikkovesiin. Luvassa sallittu sulfaattipitoisuus on 62 000 milligrammaa litrassa, kun luontainen pitoisuus sulfaatille on noin 300 milligrammaa litraa kohden.
Luparaja sulfaatille on 290 tonnia vuorokaudessa.
Korkea sulfaattipitoisuus on myrkyllistä kaloille ja erityisesti niiden lisääntymiselle. Tarkkaa tutkimustietoa näin suuresta sulfaattipäästöstä ja sen yhteisvaikutuksista meriluonnolle alumiinin, typen ja nikkelin kanssa ei kuitenkaan ole.
”Väkevä sulfaattiseos painuu meren pohjalle aiheuttaen kerrostumista, happikatoa, fosforin vapautumista ja edelleen rehevöitymistä sekä myrkyllisen rikkivedyn ja metyylielohopean muodostumista”, Lankia listaa tuntemiaan haittoja.
Ympäristöluvan mukaan yrityksen päästöjä ja niiden vaikutuksia on tarkkailtava. Lisäksi toiminnanharjoittajalle on määrätty vuosittainen kalatalousmaksu.
”Päätöksessä ei edellytetä sulfaatin poistamista jätevesistä, sillä sulfaattipäästöistä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kun hankkeessa toimitaan luvan mukaisesti”, todetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston tiedotteessa, joka käsittelee laitoksen ympäristölupaa.
CNGR Finland kertoo, että tulevan akkumateriaalitehtaan prosessijätevedet puhdistetaan omalla puhdistamolla ja prosessijäteveden sekoittamiseksi isoon vesimassaan hyödynnetään parasta käytettävissä olevaa teknologiaa.
”Puhdistettuun prosessijäteveteen sekoitetaan merivettä ja se jaetaan kahdelle, tarkkaan valitulle purkualueelle. Näin varmistamme, ettei meren pohjalle synny pysyvää kerrostumista”, yhtiö kertoo.
Aluehallintovirasto puoltaa purkuputken asentamista Haminan vesialueelle, eikä sillä ole perustetta edellyttää sulfaatin poistoa. CNGR Finlandin mukaan keskustelua sulfaatinpoistotoimista käytiin lupaprosessin aikana paljon.
Ruotsissa Northvolth-tehdas kiteyttää ja poistaa tehtaassa syntyvän sulfaatin, ja siitä valmistetaan kaliumsulfaattilannoitetta.
Jäteveden mukana mereen valuu käyttökelpoista raaka-aineitta, sillä akkumateriaalin tuotannossa syntyvä sulfaatti voitaisiin kiteyttää ja jalostaa lannoitteeksi.
Lankia ihmettelee, miksi tätä ei vaadita CNGR:ltä. Hän ei ole mielipiteineen yksin. Alueen asukkaat ja yhdistykset jättivät ympäristölupahakemuksesta yhteensä lähes 500 huomautusta.
Jätevedet mereen laskemalla hukataan kaliumsulfaattilannoitteen raaka-ainetta natriumsulfaattia Itämereen noin 100 000 tonnia vuodessa, Lankia toteaa.
”Samaan aikaan lannoitteita ja niiden raaka-aineita tuodaan edelleen paljon Venäjältä.”
Ruotsissa Northvolth-tehdas kiteyttää ja poistaa tehtaassa syntyvän sulfaatin, ja siitä valmistetaan kaliumsulfaattilannoitetta. Pian tuotannon aloittava ruotsalainen taas Cinis Fertilizer valmistaa kaliumsulfaattilannoitetta akkumateriaalitehtaan jätteenä syntyvästä natriumsulfaatista. Myös Harjavallassa toimiva BASF rakentaa kiteytyslaitoksen akkumateriaalitehtaan yhteyteen.
Myöskään CNGR Finland ei ole sulkenut mahdollisuutta pois.
”Vaikka olemme nyt saaneet ympäristöluvan, ei kehitystyö jää tähän, vaan teemme jatkuvasti tutkimusta eri vaihtoehdoista myös sulfaatin talteenottoon”, kertoo CNGR Finlandin kehityspäällikkö Jenni Bäck.
Yle on kirjoittanut aiheesta myös.
*Juttua täydennetty 19.2. klo 12.27: tarkennettu Cinis Fertilizerin toimintaa.
- Osaston luetuimmat
