Niinistö: Putin pelaa kirjan mukaan, Trump tekee yllättäviä siirtoja

Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan käynnistyi keväällä 2022 presidentti Sauli Niinistön presidenttikauden loppupuolella. Yhä käynnissä olevan sodan lisäksi tänä vuonna Iranissa puhkesi laajamittainen sotilaallinen konflikti.

Maailmanpoliittisen levottoman nykytilanteen ennalta näkeminen olisi ollut Niinistön mukaan mahdottomuus. Taustalla on kuitenkin yksi henkilö.

”Kyllä se arvaamattomuus nyt oikeastaan lähtee vain yhdestä miehestä liikkeelle. Donald Trump on moneen kertaan onnistunut yllättämään ja tekemään käänteitä, joita kukaan ei olisi varmasti osannut odottaa”, hän toteaa.

”Sen sijaan se, että Putin jatkaa sitkeästi suunnitelmaansa, ei sinänsä kovin paljoa yllätä.”

Niinistö vertaa maiden välistä turvallisuuspoliittista tilannetta shakkipeliin, jossa Trump pelaa montaa peliä yhtä aikaa montaa vastustajaa vastaan.

”Siirrot ovat salamannopeita, dramaattisia ja täysin ennalta arvaamattomia. Pelaaja ei oikeastaan ennätä kiinnittää kovin paljoa huomiota, että mitä se vastapuoli tekee.”

Niinistö totesi MT:n erikoishaastattelussa (9.4.), ettei usko Yhdysvaltojen aktivoituvan Ukrainan suhteen, edes siinä vaiheessa, jos Lähi-idän tilanne rauhoittuisi.

Putin sen sijaan pelaa Niinistön mukaan niin sanotusti kirjan mukaan.

”Hänellä on selvä suunnitelma ja hän pelaa härkäpäisesti ja johdonmukaisesti sitä noudattaen, eikä tule siitä luopumaan. Putinin kanssa tämä peli päättyy sitten mattiin.”

Niinistö kertoi kiinnittäneensä asetelmaan huomiota jo vuonna 2018 Helsingin huippukokouksessa, jossa Putin ja Trump tapasivat.

Kolmas peluri eli Kiina on Niinistön mukaan pysytellyt pelissä varjoissa. Nyt maa on tiettävästi näytellyt Lähi-idän tilanteessa isoa roolia siinä, että Iran taipui tulitaukoneuvotteluihin.

”Minusta Kiina pelaa sellaista kirjeshakkia, jossa katsotaan tarkkaan, mitä vastapuoli tekee. Siirrot mietitään tarkkaan ja hissukseen, ja silloin tällöin annetaan vastauksia. Nyt saatiin yksi sellainen.”

Sauli Niinistö kannattaa ajatusta eurooppalaisemmasta Natosta, jossa siteet Yhdysvaltoihin pidetään vahvoina, mutta jossa Euroopan maat vahvistavat puolustuskykyään. Kuva: Timo Julkunen

Keskustelua Euroopan valmiudesta itsenäisempään puolustukseen on käyty vuosia. Kun katsotaan taaksepäin ja tähän mennessä aikaan saatuja asioita, voidaanko olla tyytyväisiä?

Niinistön mukaan ei.

”Olen tainnut puhua 20 vuotta eurooppalaisemmasta Natosta. Kävi niin, että Trump onnistui herättämään kyllä tätä keskustelua Euroopassa ensimmäisellä presidenttikaudellaan”, hän toteaa.

Niinistö kannattaa ajatusta eurooppalaisemmasta Natosta, jossa siteet Yhdysvaltoihin pidetään vahvoina, mutta jossa Euroopan maat vahvistavat puolustuskykyään ja ottavat suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan.

Joe Bidenin noustua yhdeksi kaudeksi Yhdysvaltain presidentiksi, tilanne rauhoittui hetkeksi.

”Nyt ollaan sitten minusta totuuden hetken edessä.”

Tärkeintä Niinistön mukaan olisi yksinkertaisesti löytää se, mitä eurooppalaiset keskenään päättävät yhdessä tehdä.

”Lyödään Trumpin kaltaiselle bisnesmiehelle tarjous pöytään: ’Tässä me teemme kaiken, mitä me juuri nyt kykenemme tekemään. Kelpaako? Riittääkö? Ollaanko edelleen mukana?’”

Euroopassa on Niinistön mukaan jo lukuisia yhteistyömuotoja sekä lukemattomia kahden- ja kolmenvälisiä sopimuksia. Näistä yhtenä Niinistö mainitsee JEF:in eli Joint Expeditionary Forcen, joka on Britannian johtama kymmenen maan muodostama monenvälinen puolustusyhteistyön kehys.

Kokoamalla kaikki nämä palaset yhteen, voitaisiin Niinistön mukaan lähteä rakentamaan ylöspäin eurooppalaista pilaria.

Tämä tarkoittaisi Niinistön mukaan myös pakon edessä kykyä toimia käytännössä myös täysin ilman Yhdysvaltoja.

Aloitteellisuus lähteä rakentamaan yleiseurooppalaista ratkaisua puuttuu hänen mukaansa edelleen.