Ren-Gas suunnittelee 1,5 miljardin investointia vetyyn viidessä kaupungissa Suomessa – kaukolämpö oleellinen osa tuloksen teosta

Nordic Ren-Gas Oy sai joulukuussa elinkeinoministeriöstä Suomen historian suurimman yksittäisen energiatuen vedyn, liikennekaasun ja kaukolämmön tuotantoon Tampereella. Tampereen lisäksi yhtiö aikoo rakentaa samanlaiset laitokset Lahteen, Mikkeliin, Kotkaan ja Poriin, toimitusjohtaja Saara Kujala kertoo.

Tampereen ensimmäisen vaiheen investoinnin suuruus on noin 150 miljoonaa euroa ja sen pitäisi tuottaa metaania 20 megawatin teholla vuonna 2025. Viiden laitoksen yhteisarvo on 750 miljoonaa euroa.

Lähes kaikkiin on tarkoitus rakentaa toinen vaihe, jolloin kokonaisinvestointi on 1,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Tampereelle tukea myönnettiin 45,8 miljoonaa euroa. Kujalan mukaan myös muut laitokset tarvitsevat tukea, koska vedyn ja liikennekaasun tuotantomenetelmät ovat vielä kalliita.

Ren-Gas ei ole ainoa vastaavia hankkeita Suomessa suunnitteleva laitos. Esimerkiksi P2X rakentaa Harjavaltaan 20 megawatin suuruista elektrolyysilaitteistoa, joka tuottaa vetyä ja metaania. Investoinnin arvo on 70 miljoonaa euroa. EPV rakentaa vastaavaa 5 miljoonan euron tuotantoa Vaasaan, siellä vety tuotetaan osittain takaisin sähköksi.

Ren-Gasin hankkeista pisimmällä on Tampereen lisäksi Lahden laitos, molempiin on jo käynnissä ympäristövaikutusten arviointi eli YVA. Esimerkiksi paljon huomiota saaneella norjalaisfima Blastrin Inkooseen suunnittelemalla terästehtaalla ei sellaista vielä ole.

Ren-Gasin yhteistyökumppani ja rahoittaja on saksalainen vakuutusalan jätti Allianz, jolla on vähemmistöosuus Ren-Gasista. Enemmistö on yhtiön toimivalla johdolla sekä Ilkka Herlinillä. Allianz on rahoittanut Ren-Gasia 25 miljoonalla eurolla.

Allianzin mukaan Ren-Gasilla on erinomainen näkemys eri energia-alojen kytkennöistä ja yhteensovittamisesta, kun vedyn ja metaanin tuotanto sijoitetaan olemassa olevien voimalaitosten ja kaukolämmön yhteyteen, mikä parantaa tuotannon kannattavuutta.

Laitoksissa keskeinen osa on elektrolyysilaitteisto, jossa vedestä erotetaan vetyä. Siihen tarvitaan hurjasti sähköä, jota hankintaan tuulivoimalla. Ren-Gasin koko tuotannolle tarvittava tuuliteho Suomessa on 1200 megawattia.

Kujalan mukaan Suomeen on suunnitteilla niin paljon tuulivoimaa, 40 000 megawattia, että sen saanti pystytään turvaamaan vetylaitoksille pitkäaikaisilla sopimuksilla voimantuottajien kanssa. Suomessa on mahdollista rakentaa tuulivoimaloita maalle, mikä on halvempaa kuin merituuli.

Elektrolyysistä saatavaa vetyä voidaan mahdollisesti käyttää jossain vaiheessa ajoneuvoissa sellaisenaan, mutta nyt se yhdistetään hiilidioksidin kanssa synteettisiksi hiilivety-yhdisteiksi, jollainen metaanikin on.

Hiilidioksidia saadaan Suomessa esimerkiksi sellutehtaiden pakokaasuista, Tampereella se sidotaan Tarastenlahden voimalaitoksen savukaasusta. Ren-Gas edistää laitosta yhdessä Tampereen Sähkölaitoksen kanssa.

Laitoksen lopputuote metaani on käytettävissä raskaan liikenteen ajoneuvoihin. Se paineistetaan ja nesteytetään, jolloin se on synteettistä mutta muuten samanlaista kaasua kuin nestemäinen maakaasu lng, jota saadaan esimerkiksi Exemplar-kaasuasemalaivasta Inkoosta.

Vetylaitoksen kannattavuudelle on tärkeää, että tuotannossa tuleva lämpö pystytään käyttämään hyväksi kaupungin kaukolämmössä, mikä parantaa laitoksen hyötysuhdetta selvästi. Samoin jo toimivista energiantuotannon savukaasuista saadaan prosessissa tarvittava hiilidioksidi, Kujala toteaa.

Elektrolyysi ja metaanin tuotanto on jo toimivaa teknologiaa, mutta tärkeintä on yhdistää eri toiminnot järkeväksi taloudellisesti toimivaksi kokonaisuudeksi, Kujala tähdentää.