Viikonlopun kovien pakkasten aikaan paloi piparitehdas, navetta ja vanha koulurakennus − asiantuntija kertoo, lisääkö pakkanen palon tuhovoimaa

Viikon loppupuolella on jälleen odotettavissa alkuviikkoa kovempia pakkasia. Kovat pakkaset saattavat näkyä myös eri puolella maata syttyvinä tulipaloina. Tulipaloja syttyi runsaasti viime viikonloppuna kovien pakkasten aikaan.

Esimerkiksi Töysässä paloi leipomoyhtiö Elosen korppu- ja piparitehdas, Kiuruvedellä navettapalo vei mukanaan yli 60 eläintä, Rautjärvellä tuhoutui asuinkäytössä ollut vanha koulurakennus ja Salossa syttyi palamaan kookas navettarakennus.

Tästä herääkin kysymys siitä, oliko kova pakkanen syynä tulipaloihin. Esiin nousee myös ajatus siitä, olisivatko tulipalojen aiheuttamat tuhot olleet erilaisia, mikäli lämpötila olisi ollut plussan puolella.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Spekin vanhempi asiantuntija Ilpo Leino kertoo, että pakkasella syttyvät tulipalot liittyvät usein lämmittämiseen. Pakkanen nimittäin aiheuttaa usein tarpeen lisälämmitykselle, ja lämmittäminen kasvattaa tulipalon riskiä, jos se tehdään huolimattomasti.

Leino painottaa, että kun otetaan käyttöön vaikkapa sähkölämmittimiä, joita ei koko ajan käytetä, on tärkeää varmistaa laitteiden toimintakunto.

Vähintään yhtä tärkeää on lukea lämmityslaitteen käyttöohjeet. Käyttöohjeista selviää, miten ja millaisissa tilanteissa lämmitintä saa käyttää. Laitteissa voi olla eroja esimerkiksi sen suhteen, kuinka pitkiä aikoja niitä voi käyttää yhtäjaksoisesti.

Vaikka käyttöohjeiden lukeminen voi tuntua itsestäänselvyydeltä, niitä ei aina muisteta tai haluta lukea.

Toisin kuin moni saattaa ajatella, kova pakkanen ei lisää tulipalojen tuhovoimaa.  Kuva: Timo Heikkala

Leinolla on painava viesti henkilöille, joilta käyttöohjeet jäävät lukematta.

”Ei ole niin yksinkertaista juttua, etteikö olisi syytä ensin lukea rauhassa ne ohjeet”, hän sanoo.

Päälle iskevä kova pakkanen voi aiheuttaa hätäilyä, eikä mietitä, miten pakkasjaksosta selviää parhaiten. Leino liputtaakin ennakoinnin puolesta. Hän muistuttaa, että pakkasista kerrotaan usein vähintään jonkin verran etukäteen. Jo etukäteen olisi hyvä miettiä, miten tilapäinen lämmitystarve hoidetaan, kun pakkasjakso alkaa.

Toisin kuin moni saattaa ajatella, kova pakkanen ei lisää tulipalojen tuhovoimaa. Ilpo Leino huomauttaa, että tulipalo ei tiedä, onko kesä vai talvi.

Sisätiloissa olevan palopaikan ja palotapahtuman näkökulmasta, ei ole väliä, millainen ulkolämpötila on. Palo siis kehittyy käytännössä samalla tavalla sekä kesällä, että talvella.

Pakkasen ja kesäkelien välinen ero tulee siitä, millaisissa olosuhteissa tulipaloa sammutetaan. Pakkanen esimerkiksi saattaa jäädyttää sammutusvesiletkuja. Jos siis talviaikaan tulipalossa tulee normaalia tuhoisampaa jälkeä, on syynä se, että sammutusolosuhteet ovat niin haastavat, ei pakkanen.

Kovista pakkasista huolimatta myös paloautolla pääsee yleensä normaalisti palopaikalle, sillä autot lähtevät liikkeelle lämpimästä hallista.  Kuva: Timo Heikkala

Kovalla pakkasella esimerkiksi ihmisen hengityselimet joutuvat koville. Leino ei kuitenkaan usko, että palomiehille olisi sinällään merkitystä sillä, onko pakkasta vai hellettä.

”Jos he pärjäävät kuuman tulipalon keskellä, kyllä he pärjäävät pakkasen keskelläkin.”

Sen sijaan suurempi kysymys on se, miten sammutuskalusto toimii.

”Kaikki ymmärtävät, että jos letku on jäässä, sieltä ei paljoa sammutusvettä tule.”

Leino huomauttaa, että kovista pakkasista huolimatta myös paloautolla pääsee yleensä normaalisti palopaikalle, sillä autot lähtevät liikkeelle lämpimästä hallista.