Puolet Suomessa vapautuvista vangeista päätyy lähivuosina takaisin kiven sisään – Suomen uusintarikollisuus on ennätyskorkealla

Suomessa joka toinen vanki päätyy takaisin vankilaan viiden vuoden seurantajaksolla, selviää Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätöskertomuksesta. Uusintarikollisuusaste on Suomessa Pohjoismaiden huonoimpia.

Jos Suomessa viiden vuoden aikajänteellä takaisin päätyy puolet, Norjassa vastaava luku on vain kolmannes. Kolmen vuoden seurantajaksolla luvut hieman maltillistuvat, mutta silloinkin lähes 40 prosenttia vangeista Suomessa päätyy takaisin, kun taas Ruotsissa vain kolmannes ja Norjassa hieman yli viidennes.

Länsimaalaisen vankeinhoitokäsityksen mukaan vankeuden tehtävä on tuottaa yhteiskuntakelpoisia kansalaisia takaisin yhteiskuntaan. Tavoitteessa Rikosseuraamuslaitos onnistuu vain joka toisen osalta.

Vankilavirkailijoiden liiton puheenjohtaja Antti Santamäki kertoo henkilöstön näkökulmasta syitä olevan kaksi: henkilöstön vähyys ja heikot vankitoiminnot vankiloissa. Kummatkin liittyvät toisiinsa.

Satakunnan vankilan Huittisten avo-osastolla vangit voivat työskennellä karjan parissa. Kuva vuodelta 2021. Kuva: Rami Marjamäki

Vankien toiminta-aikaan lukeutuu muun muassa työnteko, opiskelu tai muut vankeusajan suunnitelmaa tukevat toiminnot vankeusaikana. Eduskunnan oikeusasiamies ja kansainväliset suositukset ovat lähteneet siitä, että sellin ulkopuolista toiminta-aikaa olisi vähintään kahdeksan tuntia.

”Heille [vangeille] tulisi tuona aikana järjestää mielekästä ja kehittävää toimintaa, kuten työtä, kuntoutusta, koulutusta ja liikuntaa”, listaa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen vuonna 2019 ratkaisussaan.

Rikosseuraamuslaitos ei ole kuitenkaan päässyt kahdeksaan tuntiin päivää kohden. Vuoden 2022 tilinpäätöskertomuksessaan Rise kertoo, että vankien keskimääräinen toiminta-aika jäi vain 16 tuntiin viikossa, kun tavoiteltu aika oli 35 tuntia.

VVL:n Santamäki sanoo, että mielekäs ja hyödyllinen toiminta vankeusajan aikana ehkäisee uusintarikollisuutta. Hänen mukaansa Rise haluaa ajaa työtoimintaa vankiloissa alas tahallaan.

”Toiminnan pitää olla järkevää, jotta se auttaisi vankia pysymään siviilissä. Ongelma on se, että ei ole riittävästi henkilökuntaa turvaamaan riittävää toiminta-aikaa. Työtoimintaa ollaan ajamassa monessa Risen ehdotuksessa alas. Fakta on, että vangit tykkää tehdä töitä eikä pelkästään näperrellä osastolla jotain helmikoruja.”

Jokaiselle vangille tehdään Suomessa vankeuslain mukaisesti rangaistusajan suunnitelma, eli vankilakielellä ”ransu”.

Yksilöllisessä suunnitelmassa on muun muassa kirjauksia tuomitun elämänhallintaa edistävistä tukitoimenpiteistä rangaistusaikana. Mikäli toimintoja ja tarpeeksi tukea vankila-aikana ei voida järjestää, suunnitelma ei toteudu.

Riihimäen vankilassa vangeille tarjotaan mahdollisuus ammattikoulun käyntiin. Kuva: Carolina Husu

Vankiloissa pääsääntöisesti toimintojen turvaamiseen käytetään valvontahenkilökuntaa, jota on viime vuosina ollut vaikea saada alalle. Myös uudessa hallitusohjelmassa mainitaan alan huono houkuttelevuus.

Vankilavirkailijoiden liitto teetti jäsenistölleen vuonna 2021 kyselyn, jonka mukaan 64 prosenttia vastaajista kertoi jaksamisensa heikentyneen ja suunnittelevan alanvaihtoa.

”Työnantajakuva on erittäin heikko tällä hetkellä ja nykyhenkilöstön jaksaminen sekä työhyvinvointi on heikolla tasolla”, VVL:n Santamäki sanoo.

Marinin hallituksen oikeudenhoidon selonteossa vuonna 2022 esitettiin 400 henkilötyövuoden lisäresurssia Riselle vuoteen 2027 mennessä.

”Toimintakyvyn turvaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden, turvallisuuden ja vaikuttavuuden ylläpitämiseksi Rikosseuraamuslaitokselle tulisi osoittaa yhteensä 400 htv:n lisäresurssi vuoteen 2027 mennessä”, selonteossa kirjattiin.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on sitoutumassa oikeudenhoidon kustannusten kasvattamiseen ohjelmassaan. Oikeudenhoidon määrärahojen lisäykseen on luettu sisään myös Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstömäärän kasvattaminen.

”Risen henkilöstön 400 htv:n lisäystä vuoteen 2027 mennessä voi pitää realistisena tavoitteena”, oikeusministeriön johtava asiantuntija Juha Saunamäki arvioi MT:lle.

Henkilökunnan lisääminen on myös tilastojen valossa perusteltua. Norjan vankeinhoitolaitoksen tutkijan Ragnar Kristoffersenin tilastoista ilmenee, että Suomessa vankilahenkilökuntaa oli vuonna 2020 reilusti vähemmän kuin muualla.

Norjassa ja Ruotsissa valvontahenkilökuntaa on yli kolmanneksen enemmän. Sataa vankia kohden Norjassa on valvontahenkilökuntaa vankiloissa 124 ja Ruotsissa 112 henkilöä. Suomessa vastaava luku on vain 79 henkilökunnan jäsentä sataa vankia kohden.

Vankeinhoitoa Pohjoismaiden välillä vertaillessa huomio kiinnittyy myös vankikustannuksiin. Suomessa on selvästi matalimmat vuotuiset kustannukset vankia kohden, joskin uusintarikollisuusaste on Suomessa Norjan ja Ruotsin kesken suurin.

Uusintarikollisuuskierteen katkaisu ja siten pitkäaikaisvankien määrän vähentäminen ei liene ainoastaan sosiaalipoliittinen, mutta myös taloudellinen kysymys. Yksi vankilapäivä Suomessa maksaa noin 230 euroa ja vuositasolla yhden vangin kustannuksilla voitaisiin palkata kaksi vanginvartijaa.