Kuivuus ja nouseva ruuan hinta ovat Afrikan sarvessa katastrofin polttoainetta: ”Yhteisöjen vahimmat kertovat, ettei vastaavaa ole nähty”

Afrikan sarvea riivaa kuivuus.

Kun kriisejä satelee joka suunnalta, ajatus voi tuntua liki sivuseikalta. Ainahan Afrikan sarvessa tuntuu olevan kuivaa. Nyt tilanne on kuitenkin kaukana tavaomaisesta.

Kuivuus on lähihistorian pahin, kertoo YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA:n eteläisen ja läntisen Afrikan aluetoimiston johtaja Gemma Connell.

Yhtä pitkää kuivuutta ei ole nähty ainakaan 40 vuoteen. Maalis-toukokuun sadekausi oli kuivin 70 vuoteen. ”Yhteisöjen vahimmat kertovat, ettei vastaavaa ole nähty.”

Alueella epäonnistui jo neljäs perättäinen sato. Vaarana on, että viideskin sato epäonnistuu.

Karjaa on menehtynyt kuivuuden seurauksena arviolta 8,9 miljoonaa päätä. Tilanne uhkaa jo paimentolaiskansojen olemassaoloa. ”Kestää ainakin viisi vuotta saada karja takaisin”, Connell toteaa.

Kun sateita on saatu, ne ovat olleet liiankin rankkoja ja saaneet kuivan maan tulvimaan. Ilmastonmuutos nostaa äärimmäisten sääilmiöiden kuten pitkien kuivuusjaksojen riskiä. ”Nämä ihmiset eivät ole tätä kriisiä aiheuttaneet”, Connell sanoo.

Mediassa kriisi on näkynyt verrattain vähän. Kun kuivuus vuonna 2020 alkoi, otsikot olivat täynnä koronapandemiaa. Ja kun se jatkui vielä vuonna 2022, alkoi Ukrainan kriisi.

Yli 1,8 miljoonaa lasta Afrikan sarvessa tarvitsee akuuttia apua henkeään uhkaavaan aliravitsemukseen.

Somalia on nälänhädän partaalla, toteaa OCHA:n Somalian-toimiston johtaja Ian Ridley. ”Tämä on pahempaa kuin vuonna 2016–2017.”

Konfliktit alueella ovat myös yleistyneet.

Ukrainassa käytävä sota ei olisi voinut tulla Afrikan sarven kannalta vaikeampaan aikaan.

Esimerkiksi Somalia tuo paljon vehnää Ukrainasta ja Venäjältä. Ruuan hinta on Somaliassa noussut 140–160 prosenttia, Ridley sanoo.

Durra, Afrikassa tärkeä viljakasvi, on maassa jo kalliimpaa kuin vuoden 2011 nälänhädän aikana.

Mustanmeren vientikäytävän aukeaminen on tuonut helpotusta viljan saatavuuteen. Hinnat ovat silti pysytelleet korkealla.

Kehitys- ja kriisiapua alueelle on saatu, mutta akuutille avulle on YK:n edustajien mukaan yhä suuri tarve.

”Ymmärrämme, että Euroopan maat kohtaavat nyt myös omia haasteitaan. Toivomme, että nuo haasteet ehkä antavat empatiaa ja kykyä ymmärtää Afrikan sarven tilanteen vaikeutta”, Connell toteaa.

Yleisöstä kysytään kysymyksistä kenties synkin: Monet alueet tuntuvat olevan nyt lähinnä kuivaa pölyä. Jos ilmastonmuutos etenee kuten on edennyt tähän asti, ovatko alueet tulevaisuudessa edes asuttavia?

Kysymys on todella vaikea, asiantuntijat myöntävät. ”Ihmiselämä kuivilla alueilla on mahdollista, olemme nähneet sen esimerkiksi Lähi-idässä”, pohtii Ridley. Investoinneilla ja politiikalla on kuitenkin suuri rooli.

Esimerkiksi kestävä vesipolitiikka on tärkeiden päätösten keskiössä.

Vesi on Afrikan sarvessa Suomelle keskeinen kehityskohde, kertoo Afrikan ja Lähi-idän osaston päällikkö Sofie From-Emmesberger ulkoministeriöstä.