Suomiareenan paneeli yksimielinen ruokakriisin vaikutuksista – ruuantuotantoa ohjattava kestävämpään suuntaan

MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nerg kuvaili Suomiareenan paneelikeskustelussa ruuantuotannon kriisiä koko maailmaa koskettavaksi asiaksi, jonka taustalla on ruuantuotannon perusongelmat. Korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat pahentaneet tilannetta entisestään.

Paneelissa olivat mukana myös europarlamentaarikko Alviina Alametsä (vihr.), kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) sekä Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että ruuantuotannon kriisillä on kauaskantoiset seuraukset.

Ukrainassa ja Venäjällä jumissa oleva vilja ajaa kehittyviä maita nälkäkriisiin, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa levottomuuksiin, Ovaska ennakoi. Hänen mielestään nyt pitää miettiä keinoja ukrainalaisen viljan liikkeelle saamiseksi. Lisäksi on huomioitava, että Venäjää koskevat sanktiot eivät koske viljoja ja lannoitteita, vaikka maa väittää niiden olevan syy hintojen nousuun.

”Epävakaat ajat tulevat haastamaan hallintoja, kun ei ole leipää saatavilla. Meidän pitää auttaa vakaan hallinnon takaamisessa.”

Panelistien mielestä nälänhädän estäminen kehittyvissä maissa on ensisijaisen tärkeää, mutta ruuantuotannon edellytyksiä tulee edistää myös paikallisesti.

Panelistit ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen ruuantuotantoa pitää ohjata kestävämpään suuntaan. Kuva: Rami Marjamäki

Alametsän mielestä yksi tärkeimmistä keinoista maatalouden ilmastokestävyyden parantamiseen on lihatuotannon vähentäminen. Maataloustuilla on merkittävä rooli muutoksen ajamisessa koko EU-alueella.

Myös Veistola puhui paneelissa tuotannon rakenteiden muuttamisen puolesta. Hänen mielestään lihan määrää on järkevää laskea terveys- ja ilmastosyistä.

Ovaska ja Nerg kuitenkin vastustavat liha- ja kasvistuotannon vastakkainasettelua. Nerg muistuttaa, että suomalainen lihantuotanto on paljon kestävämpää kuin monessa muussa maassa, sillä lihaa tulee maidontuotannon sivuvirtana.

”Suomessa pitää ymmärtää, millaista suomalainen tuotanto on”, Nerg sanoo.

Maatalouden päästöjen laskemisesta ja Euroopan ruokaturvan varmistamisesta panelistit ovat yhtä mieltä siinä, että Suomen ruuantuotantoa pitää ohjata kestävämpään suuntaan. Nerg painottaa, että tuotantoa pitää monipuolistaa niin, että se kestää vaihtelevat sääolosuhteet.

Esimerkiksi Etelä-Euroopassa ja muualla maailmalla tukalat helteet ja kuivuus vaarantavat satoja. Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt lisääntyvät myös Suomessa, minkä lisäksi tuotannon riesaksi voi saapua uusia tuhohyönteisiä ja kasvitauteja.

Ovaska uskoo, että ensisijaisesti on pidettävä huolta Suomen ja Euroopan ruokaturvasta. Eurooppalaisilla on kuitenkin hyvät edellytykset ostaa ruokaa jatkossakin.

”Millä huolehditaan, että ruoka on turvallisesti tuotettua, tiedetään mitä syödään ja tiedetään sen alkuperä? Rikoksen tekijöitä tälläkin sektorilla tullaan näkemään, pitää huolehtia että ne eivät pääse meidän markkinoille”, Ovaska sanoo.

Ovaska ja Alametsä painottavat EU:n vastuuta myös Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi sademetsien metsäkatoa aiheuttavaa toimintaa pitää hillitä.

”Nälänhätä ei uhkaa Suomea vielä huomenna, mutta ehkä jonkin ajan päästä. Ilmastokriisi on asia, johon pitää nyt keskittyä, jotta voidaan ratkaista tulevaisuuden ongelmat”, Alametsä toteaa.

Juttua muokattu 13.7. kello 12:05. Korjattu Jouni Ovaskan kommenttia Venäjän pakotteista sekä muokattu otsikkoa.

Lue myös:

Alviina Alametsä: Ilmastokriisi vaatii muuttamaan tuotantotapoja – ”Se on myös kilpailuvaltti tulevaisuudessa Suomelle”