Metallilastu kiiltelee kuin koru nykyisin Hanzaan kuuluvan Stamacin tehtaalla Seinäjoella. Kuva: Johannes Tervo
Sopimusvalmistaja Hanza hakee kasvua maaseudun vahvuuksista
Ruotsalainen sopimusvalmistaja Hanza laajentaa toimintaansa Suomessa sinne, missä toimitilojen hinnat ovat edullisia ja työvoima sitoutuu yritykseen.TilaajalleSeinäjoki
Hanza ab:n toimitusjohtaja Erik Stenfors (vas.) tutustui maajohtaja Jukka Haapalaisen kanssa Hanzalle siirtyneen Stamac oy:n toimintaan tuotantopäälllikkö Timo Yli-Oppaan johdolla. Kuva: Johannes TervoRuotsalainen sopimusvalmistaja ja pörssiyhtiö Hanza ab on laajentanut liiketoimintaansa Suomessa ja panostaa strategiassaan tietoisesti tuotannon investointeihin kasvukeskusten ulkopuolelle.
”Olemme välttäneet sijoittumista suurkaupunkeihin Ruotsissa ja teemme samoin Suomessa. Toimitilojen hinnat ovat edullisempia muualla ja hyvää työvoimaa on riittävästi saatavilla.”
Näin kertoo yhtiön vuonna 2008 perustanut toimitusjohtaja Erik Stenfors.
Hanzan suurimpia asiakkaita ovat 3M, ABB, Epiroc, General Electric, Getinge, John Deere, Mitsubishi, Saab, Sandvik, Siemens ja Tomra.
Hanza on ostanut hiljattain metallialan sopimusvalmistaja Leden Groupin koko osakekannan. Ledeniin kuuluu nykyisin Oulun, Nivalan ja Sievin sekä Viron yksiköiden lisäksi Stamac Seinäjolla.
Hanzan aiemmin hankkimia valmistusyksiköitä Suomessa on Heinävedellä, Iisalmessa ja Joensuussa. Niiden tärkeimpiä asiakkaita ovat olleet John Deere ja Sandvik.
”Olemme toimineet samalla toimialalla ja teknologialla Leden Groupissa koneistuksesta kokoonpanoon asti. Hanza on ollut vahvempi elektroniikassa, me mekaniikassa”, kertoo maajohtaja Jukka Haapalainen.
Leden Group valmistaa muun muassa erilaisia ohutlevytuotannon palveluita, koneistusta, sorvausta sekä metallien laserleikkausta ja laserhitsausta 30 mm paksuuteen asti.
Virossa Ledenillä on Baltian suurin teräspalvelukeskus ja Profiline-brändi, joka on suurin seinä- ja kattoprofiilien valmistaja Baltian alueella. Valmistuksen lisäksi yritys tarjoaa asennus- ja kokoonpanopalveluita.
”Olimme Stamacilla tähynneet Ruotsin isommille markkinoille, mutta nyt ovet aukeavat helpommin sinne Hanzan avulla”, sanoo tuotantopäällikkö Timo Yli-Opas.
Stenforsin mukaan tarkoituksena ei ole muodostaa puhtaasti ruotsalaista yhtiötä, vaan Suomen yksiköt tulevat maajohtaja Jukka Haapalaisen vastuulle.
Hän kehuu suomalaisyksiköiden tekniikkaosaamista.
Stenfors uskoi jo ennen korona-pandemiaa lähituotantoon ja lyhyisiin toimintaketjuihin.
”Uskomme, että tämä on vasta alkua Euroopan ja Pohjoismaiden uudelleen teollistumiselle. Kasvamme myös Suomessa Haapalaisen johdolla.”
Tuontitullit ja kauppasota ovat niin ikään kääntäneet katseita entistä lähemmäksi.
”Presidentti Trumpin puheet tulleista puhuvat sen puolesta, että valmistus tapahtuukin täällä. Esimerkiksi äskettäin eräs tapaamani yhdysvaltalaisyrityksen johtaja päätti siirtää tuotannon Eurooppaan juuri tullimaksujen takia.”
”Silloin työntekijöitä ei tarvitse maanitella meille, vaan päinvastoin he koputtavat ovellemme kysyäkseen töitä.”
Työvoiman saanti on Stenforsin mukaan Ruotsissa Suomea vaikeampaa, sillä nuorison kiinnostus kohdistuu enemmän muille aloille. Maaseudulle sijoittumisesta syntyy etua.
”Pienillä seuduilla olemme tärkeitä työllistäjiä. Näin on esimerkiksi Norjan rajan lähellä sijaitsevassa Årjängissä Ruotsissa.”
Yhtiö tekee vaikutustyötä saadakseen yksiköidensä olosuhteet mahdollisimman inhimillisiksi ja houkutteleviksi.
”Silloin työntekijöitä ei tarvitse maanitella meille, vaan päinvastoin he koputtavat ovellemme kysyäkseen töitä.”
Hanzalla on 18 tehdasta seitsemässä maassa: Ruotsissa, Suomessa, Virossa, Puolassa, Tšekissä, Saksassa ja Kiinassa.
”Olemme havainneet, että maaseudulla tuotanto on edullisempaa kuin suurissa kaupungeissa ja työntekijät ovat usein ylpeitä työpaikastaan työskennellessään suuressa yrityksessä”, Stenfors sanoo.
Tukholman pörssiin listatun yhtiön liikevaihto on 600 miljoonan euron luokkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
