Tulevat jalkaväkimiinat voisivat olla kotimaisia – tällainen vaikutus aseella on puolustukseen
Kuuden kuukauden odotusaikana sopimuksen velvoitteet sitovat yhä Suomea.Tilaajalle
Jalkaväkimiinoja jälkikäteiseen raivaamiseen on olemassa monia keinoja. Kuva: Jussi NukariSuomen irtautuminen jalkavälimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta aiheuttaa Puolustusvoimissa uuden investointitarpeen.
Jalkaväkimiinoja ei valmisteta Euroopassa tällä hetkellä, mutta tilanne voi muuttua Suomen, Baltian maiden sekä irrottautuessa sopimuksesta.
Puolustusvoimilta painotetaan, että jalkaväkimiinojen hankkiminen ja valmistelut voidaan aloittaa vasta sopimuksesta irtautumisen jälkeen.
”Tästä johtuen emme tässä vaiheessa ota tarkemmin kantaa mahdollisiin toimittajiin”, puolustusvoimien vastauksessa kerrotaan.
”Jalkaväkimiinat pyritään kuitenkin saamaan käyttöön mahdollisimman nopeasti.”
Suomen irtisanomisilmoituksesta alkoi kuuden kuukauden odotusaika, jonka aikana sopimuksen velvoitteet ovat vielä sitovat.
Eduskunta hyväksyi asian kesäkuussa ja tasavallan presidentti Alexander Stubb heinäkuun alussa.
Jalkaväkimiinat pyritään Puolustusvoimien mukaan hankkimaan kotimaiselta puolustusteollisuudelta, mikä olisi monella tapaa hyödyllistä.
”Jalkaväkimiinat pyritään kuitenkin saamaan käyttöön mahdollisimman nopeasti, normaalin hankemenettelyn mukaisesti.”
”Miinojen mahdollisella olemassaololla on taistelukentällä myös psykologinen vaikutus.”
Puolustusvoimat arvioi jalkavälimiinojen olevan tehokas asejärjestelmä keinovalikoimaan.
Jalkaväkimiinoilla haetaan muun muassa vastustajan liikkeen ja toiminnan hidastamista, muiden omien esteiden ja panssarimiinojen raivaamisen vaikeuttamista sekä alueiden valvonta- ja vapaan käytön estämistä.
”Torjuvan ja suojaavan vaikutuksen ohella miinojen mahdollisella olemassaololla on taistelukentällä myös psykologinen vaikutus”, puolustusvoimat avaa.
”Jalkaväkimiinojen käyttöönotto ei muuta asioita tai tee maastosta vaarallista rauhan aikana.”
Puolustusvoimien mukaan jalkaväkimiinoja tultaisiin käyttämään muuta tulenkäyttöä taistelusuunnitelmien mukaisesti ja puolustuksellisesti Suomeen hyökkäävää vihollista vastaan.
”Jalkaväkimiinojen käyttöä koulutetaan ja harjoitellaan pääasiassa harjoitusvälineillä. Jalkaväkimiinojen käyttöönotto ei muuta asioita tai tee maastosta vaarallista rauhan aikana.”
Miinoja asennettaisiin Puolustusvoimien mukaan vasta siinä tilanteessa, kun todennäköisyys sotilaallisen selkkauksen alkamiseksi on suuri.
”Niitä käytettäisiin alueilla, jotka olisivat Puolustusvoimien joukkojen hallinnassa ja joilla taistellaan. Näiltä alueilta siviilit olisi jo evakuoitu”, vastauksessa tarkennetaan.
Puolustusministeriöstä kommentoidaan MT:lle samansuuntaisesti, että huoltovarmuuteen liittyvistä syistä ensisijaisena vaihtoehtona on koko ajan pidetty jalkaväkimiinojen hankintaa kotimaiselta teollisuudelta.
Puolustusvoimat vastaa puolustusministeriön mukaan hankittavien asejärjestelmien teknisten vaatimusten ja kehitystarpeiden määrittelystä.
”Hankintaorganisaationa Puolustusvoimat vastaa myös asiaa koskevasta yhteydenpidosta mahdollisiin tuotteiden toimittajiin”, puolustusministeriöstä kerrotaan.
”Raivaamisen helpottamiseen on olemassa monenlaisia teknisiä menetelmiä.”
Suomi on Ottawan sopimuksesta erottuaankin edelleen puolustusministeriön mukaan sitoutunut sodankäynnin sääntöihin, jotka koskevat esimerkiksi siviilien suojelua.
”Tämä tarkoittaa myös sen riskin minimointia, että joku muu kuin hyökkääjän sotilas vahingossa altistuisi jalkaväkimiinojen vaikutukselle.”
Miinojen jälkikäteisen raivaamisen mahdollistamiseen on puolustusministeriön mukaan olemassa monia keinoja.
”Näitä voisivat olla miinoitteista tehtävät yksityiskohtaiset kartat, jotka voivat olla myös digitaalisia.”
”Raivaamisen helpottamiseen on olemassa monenlaisia teknisiä menetelmiä, joita ei tässä ole tarpeen yksityiskohtaisemmin kuvata”, puolustusministeriöstä päätetään.
- Osaston luetuimmat
