OP ennustaa öljyn hinnan ja korkoluvut loppuvuodelle ‒ erot maatilojen pärjäämisessä korostuvat

Tänä kesänä öljyn hinnan ratkaisee se, pääsevätkö Yhdysvallat ja Iran sopuun Hormuzinsalmella, vai kärjistyykö tilanne entisestään. Kriisin pitkittyminen nostaisi öljyn hintaa, heikentäisi Suomen kasvunäkymiä ja lisäisi painetta Euroopan keskuspankin koronnostoihin.

”Jos Lähi-idän tilanne normalisoituu, niin öljyn hinta palautuu piakkoin noin 70 dollariin barrelilta”, kertoo OP Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela.

OP on tehnyt kolme uutta ennustetta öljyn hintakehityksestä. Erot syntyvät ennen kaikkea siitä, rauhoittuuko tilanne vai venyykö epävarmuus kesän yli. Jos kriisi Hormuzinsalmella jatkuu epävarmana, pysyy öljybarrelin keskihinta OP:n ennusteen mukaan noin sadassa dollarissa – lähellä tämänhetkistä tasoa.

”Pahin skenaario on tilanteen kärjistyminen. Jos sotatoimet kiihtyvät, nousee raakaöljyn hinta ennusteemme mukaan vielä viidenneksen, noin 120 dollariin barrelilta.”

OP:n mukaan vuoden 2022 kaltaiseen kustannuskriisiin on silti matkaa. Inflaatio on toistaiseksi pysynyt lähellä paria prosenttia, vaikka öljyn kallistuminen on tuntunut esimerkiksi autoilussa ja polttoainetta käyttävissä yrityksissä.

OP:n skenaarioissa inflaation kiihtyminen jäisi sodan nopeasti loppuessa nykyiselleen, noin kahteen prosenttiin. Pitkittyneessä kriisissä inflaatio nousisi yli 2,5 prosenttiin ja kärjistyvässä tilanteessa hetkellisesti jopa lähelle neljää prosenttia.

Kortelan mukaan inflaatio kiihtyisi, jos korkean energiahinnan vaikutuksia lähdetään paikkaamaan liian laajasti.

”Kiusaus isoille energiatuille kasvaa koko ajan, mutta se nostaisi inflaatiolukemia paljon.”

OP Pohjolan Tomi Kortelan mukaan nyt ei ole aika isoille energiatuille, vaikka ölylasku kirpaiseekin. Kuva: Taneli Laine

EU:n tasoinen iso energiatuki tai keskiluokkaisten kuluttajien polttoainelaskun laajamittainen kompensointi olisivat Kortelan mukaan ”myrkkyä” inflaatiokehitykselle.

Inflaatiopaineita on toistaiseksi hillinnyt se, että talouskasvu hidastuu ja sekä raha- että finanssipolitiikka ovat lähtökohtaisesti kireitä.

OP:n mukaan myös Euroopan keskuspankin tulevat toimet ovat vahvasti sidoksissa Iranin sotatilanteen kehittymiseen. Kriisin pitkittyessä keskuspankin on vaikeaa olla täysin reagoimatta tilanteeseen. OP Marketsin vanhempi markkinaekonomisti Jari Hännikäinen kuvaa asetelmaa:

”EKP on puun ja kuoren välissä, koska synkkä taloustilanne puoltaa rahapolitiikan pitämistä kevyenä mutta inflaatio puoltaa korkojen nostoa.”

OP:n ennusteen mukaan EKP nostaisi talletuskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä sekä kesäkuussa että syyskuussa.

Nostoista huolimatta OP ennakoi 12 kuukauden euribor-koron pysyttelevän loppuvuoden nykytasoillaan noin 2,7–2,8 prosentin haarukassa, jos tilanne Lähi-idässä rauhoittuu. Sodan pahasti kärjistyessä euriborin ennusteet menevät uusiksi, jopa neljään prosenttiin ja yli.

Rahoituksen saatavuus maa- ja metsätaloudelle ei OP:n mukaan ole kuitenkaan uhattuna.

“Viimeaikaiset globaalit tapahtumat eivät ole heijastuneet luotonantoomme negatiivisesti. Päinvastoin rahoituksen saatavuus on parantunut, ja luotonantomme maatalouteen on kasvanut selvästi viime vuoteen verrattuna”, sanoo OP Pohjolan maa- ja metsätalousjohtaja Teppo Pöllänen.

Pölläsen mukaan rahoitus ei muodosta estettä kannattaville ja kestäville investoinneille, ja pankki on jopa valmis hallitun riskinoton lisäämiseen alan kehityksen tukemiseksi. Luotonanto kohdistuu kuitenkin edelleen tiloihin ja hankkeisiin, joissa liiketoiminnan kannattavuus ja kassavirta ovat kestävällä pohjalla.

Pölläsen mukaan tilojen väliset erot korostuvat. Kustannusshokit osuvat kaikkiin, mutta ennakoineet ja panoshankintojaan suojanneet tilat ovat selvästi vahvemmassa asemassa kuin ne, joille kustannusten nousu realisoituu täysimääräisenä. Pahiten tilanne koettelee viljanviljelyä.

”Jos kustannus–tuottosuhde ei muutu, tullaan viljantuotannossa mahdollisesti kohtaamaan riski tuotantoalan supistumisesta”, Pöllänen toteaa.