Osuuspankkien lukumäärä lähes puolittuu ‒ fuusiot ja yhdistämiset jatkuvat
”Yhdistymispäätöksiä tehdään lisää marraskuun aikana, uusia hankkeitakin tullaan julkistamaan”, OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kertoo.Tilaajalle
Konttorien määrä ei vähene samassa suhteessa kuin eri osuuspankkien määrä. Kuva: Emmi KorhonenOsuuspankkien lukumäärä laskee edelleen käynnissä olevien osuuspankkifuusioiden myötä. Yhdistymisneuvotteluja käydään eri puolilla Suomea parhaillaankin.
Syyskuun lopun tulosjulkistuksessa alueellisia osuuspankkeja oli 99.
OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio arvioi, että ensi vuoden loppuun mennessä osuuspankkeja on jäljellä 59, ja kehitys jatkuu.
”Viime kuukausina on tehty monia päätöksiä osuuspankkien yhdistymisistä. Näitä päätöksiä tulee tapahtumaan lisää marraskuun aikana, uusia hankkeitakin tullaan julkistamaan, Ritakallio kertoi ryhmän yhdeksän kuukauden tulosjulkistustilaisuudessa torstaina.
Kun lasketaan mukaan kaikki toteutetut ja suunnitellut fuusiohankkeet, osuuspankkeja Suomessa olisi niiden toteutuessa 59 ensi vuoden loppuun mennessä ‒ ja kehitys jatkuu.
Keskeisenä ajurina yhdistymisissä Ritakallion mukaan on se, että kukin pankki olisi riittävän kyvykäs ja tarjoaisi laajoja asiakaspalveluja sekä täyttäisi kiristyvät pankkisäätelyn vaateet.
”Samaan aikaan syntyy erittäin vahvoja laajojen alueiden elinkeinoelämää ja niiden hankkeita rahoittamaan kykeneviä pankkeja. Asiakkaiden näkökulmasta kehitys on hyvää.”
Konttorien määrä ei vähene samassa suhteessa kuin eri osuuspankkien määrä. Asiointikonttoreita osuuspankeilla on kuluvan vuoden lopussa 278 kappaletta.
”Lähestulkoon puolet Suomen kaikista pankkikonttoreista”, Ritakallio lisää.
Osa ei ole avoinna kaikkina arkipäivinä. Kassapalveluja niissä on tarjolla noin 250:ssä.
OP-ryhmä tarkastelee verkostoa sen mukaan, millainen tarve konttoripalveluille on.
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna on ennustanut, että finanssiala muuttuu merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Hän ennustaa suomalaisten pankkien määrän putoavan n. 200 pankista noin 20 pankkiin vuoteen 2030 mennessä. Ruotsissa vastaavan suuntainen kehitys on jo tapahtunut.
Kasvava sääntely, pankkiteknologia ja tehokkuusvaatimukset toimivat pankkitoimialan ajureina.
OP-ryhmän Ritakallio ei allekirjoita arviota 20 pankista:
”Lisäksi OP-ryhmä on yksi kokonaisuus, ollut jo vuodesta 1997 lähtien. OP-ryhmä koostuu jäsenosuuspankeista, keskusyhteisöstä ja sen tytäryhtiöistä.”
OP-ryhmän osuuspankkien lukumäärä jatkaa laskua tästä eteenkin päin. Taustalla ovat pankkisääntelystä tulevat vaateet muun muassa eri tehtävien eriyttämisen kautta. Lisäksi OP Haluaa varmistaa, että ryhmässä on eri puolilla Suomea vahvoja osuuspankkeja, jotka pystyvät hoitamaan niin yritysten kuin maa- ja metsätalouden rahoitushankkeet.
OP-ryhmän tammi–syyskuun osavuosikatsaustiedotteen sivuilla 40–42 kerrotaan vuoden 2024 jo tehdyt sulautumiset ja valmistelussa olevat osuuspankkien fuusiot.
OP-ryhmän vakavaraisuus vahvistui edelleen kolmannella vuosineljänneksellä. Ritakallion mukaan 21,4 prosentin CET1-vakavaraisuus on jopa korkein EKP:n valvomissa pankeissa.
Vakavaraisuus tuo liikkumavaraa ja kestokykyä yllättävissä tilanteissa. Vakuutustoiminnassa se antaa Op-Pohjolalle mahdollisuuden ottaa sijoitustoiminnassaan isompaa riskiä, joka puolestaan näkyy parempana tuottona.
- Osaston luetuimmat
