
Äänestystulos oli lopulta selvä: 401 puolesta ja 284 vastaan. Saksalainen Ursula von der Leyen jatkaa EU-komission puheenjohtajana.
Hän varmisti valintansa loputtomalla runsaudensarvella. Se tuottaa seuraavan viiden vuoden aikana varmasti myös myönteisiä yllätyksiä, mutta ehkä sittenkin enemmän karvaita pettymyksiä.
Von der Leyen lupasi puheessaan ja poliittisessa ohjelmassaan likipitäen kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä EU-parlamentin maltillisille keskiryhmille. Himpun verran jotain saa myös vaalit voittanut laitaoikeisto. Laitavasemmistoa komission uusi puheenjohtaja ei liiemmin liehitellyt.
Todennäköisesti lunastamattomiksi sulavia sinänsä hyviä lupauksia yhdistää yksi asia: rahaa niiden edistämiseksi ei ole eikä välttämä mistään myöskään tule.
Von der Leyenin runsaudensarvesta löytyy Ukrainan tukemista, teollisuuden kilpaluikyvyn parantamista, investointirahastoa, puolustukseen panostamista, rajaturvallisuuden lisäämistä, maataloustuottajien toimeentulon varmistamista ja vihreää siirtymääkin, mutta maltillisemmin ja realistisemmin.
Edessä on ankara resurssivääntö, jossa on enemmän häviäjiä kuin voittajia.
Mikään näistä ei nytkähdä liikkeelle, jos jäsenmaat ja parlamentti eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, millä rahalla mitäkin tehdään. Kilpailukyky saattaa parantua byrokratian purkamisella ja paremmalla lainsäädännöllä, mutta riittääkö se? Investointeja ja puolustusta varten luvataan rahasto, mutta mistä tulee niiden pääoma?
Edessä on ankara resurssivääntö, jossa on enemmän häviäjiä kuin voittajia.
Suomi voi olla tyytyväinen siihen, että komission uusi puheenjohtaja mainitsi meidän erityisen rajahaasteemme. Saman, joka on myös muilla Ukrainaan hyökänneen Venäjän ja sen vasallin Valko-Venäjän rajanaapureilla. Nähtäväksi jää, miten itäisiä raja-alueita käytännössä vahvistetaan.
EU-maatalous saa von der Leyenilta kunnianpalautuksen − ainakin puheissa ja poliittisessa ohjelmassa.
Vihreää siirtymää ei maatalouteenkaan liittyen pysäytetä, mutta uusia rasitteita ei ole luvassa. Viljelijöiden asemaa ruokaketjussa luvataan vahvistaa niin, että tuotteista saa paremman hinnan. On luvattu ennenkin. Mitään takeita siitä, että nyt myös tehdään jotain, ei tietenkään ole.
Suomen hallitus on pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla vakuuttanut, että meidän metsäasiamme ei alkaneella EU-vaalikaudella jää jalkoihin. Metsäpohjainen biotalous on kuulemma nousemassa arvoon arvaamattomaan. Torstaina siitä ei Strasbourgissa kuitenkaan kuultu oikeastaan mitään.
EU-maatalous saa von der Leyenilta kunnianpalautuksen − ainakin puheissa.
Laitaoikeiston vaalivoiton aiheuttamaa painetta von der Leyen purkaa kahdella tavalla: vihreä siirtymä ei enää ole prioriteetti kaikessa, vaikka asetetuista tavoitteista ei tingitä ja toisaalta maahanmuuttoa on tarkoitus ”hallita” entistä järeämmillä keinoilla.
Tulenarassa geopoliittisessa tilanteessa Ukrainan tukeminen ja puolustuksen vahvistaminen olivat odotetusti isossa roolissa. Konkretiaa jäädään kuitenkin odottamaan myös tässä.
Ukraina ei enää kovin kauan pysty torjumaan Venäjän vyörytystä pelkillä hitaasti realisoituvilla lupauksilla. Donald Trump on voittamassa USA:n presidentinvaalit. Ukrainalle se tarkoittaa tärkeimmän poliittisen ja sotilaallisen tukijan menettämistä. EU:n pitäisi pystyä korvaamaan korvaamaton.
Raikuvimmat aplodit Ursula von der Leyen keräsi ruoskiessaan rauhankyyhkynä Moskovaan Vladimir Putinin luo liidellyttä Unkarin pääministeri Viktor Orbánia. Ele oli väkevä, mutta se ei välttämättä muuta mitään.
EU:lta puuttuu varteenotettava vaihtoehto niille eurooppalaisille ja ukrainalaisille, jotka haluaisivat rauhaa kolme vuotta kestäneen sotimisen tilalle. Ukrainan kannalta siedettävä rauha saadaan aikaan vain niin, että EU-maat lisäävät sotilaallista tukeaan nopeasti ja massiivisesti.
Mikään von der Leyenin puheessa ja poliittisessa ohjelmassa ei kuitenkaan viitannut siihen, että tällainen käänne tapahtuisi.